Jooga ja uskonto

Tuleeko joogatessa epähuomiossa palvottua itselle vieraita Jumalia ja harjoitettua vierasta uskontoa? Tämän pulman ytimestä löytyy joogan ja uskonnon käsitteiden monimuotoisuus.

om_yoga_meditation_relax_quiet-1375243.jpg!dKysymykset joogan ja uskonnon välisestä suhteesta koskettavat varhaiskasvattajia ja opettajia joogan ja buddhalaisuuteen pohjautuvien mindfulnesstekniikoiden suosion kasvun myötä.

Ne ovat hyviksi havaittuja työkaluja lasten mielialan säätelyn ja keskittymiskyvyn tukemiseksi, mutta voiko niiden käyttäminen olla joidenkin vanhempien vakaumuksen vastaista?

On ihmisiä, jotka eivät halua tulla joogatunneille, koska katsovat niiden sotivan omaa maailmankatsomusta vastaan. On myös ihmisiä, jotka haluaisivat kokeille joogaa, mutteivät uskalla, koska se aiheuttaisi lähimmäisten keskuudessa pahennusta.

Miten joogaan tulisi siis suhtautua? Ovatko asanat vaaraksi omalle jumalasuhteelle? Mihin sitoudun tehdessäni asanoita?

Joogan tekniikat ja niiden päämäärä

On tärkeää ymmärtää, että joogan asanat ja muut tekniikat ovat vain asanoita ja muita tekniikoita, ei sen enempää. Sellaisinaan niihin ei ole piilotettuna mitään salaista agendaa.

Asanoiden päämääränä on pitää keho terveenä ja mieli tasapainoisena, ei sen enempää. Asanat voisi hyvin korvata tasapainoisella voimaharjoittelun, lenkkeilyn ja rentoutumisen yhdistelmällä, mutta asanoiden hyvänä puolena on se että ne ovat monipuolisia ja tasapainottavat kehoa ainakin silloin, kun ne tekee järkevästi.

Ayurvedan näkökulmasta asanoita voidaan käyttää tasapainottamaan ylikierroksia (rajas) ja velttoutta (tamas) jolloin saavutetaan selkeä ja tyyni tila (sattva). Asanat ovat valmistava harjoitus siihen, mihin niiden aikaansaamaa kirkasta tilaa sitten haluaakaan käyttää.

Tarkoitus, johon asanoiden kautta saavutettua sattvista tilaa soveltaa, ei piile itse asanoissa vaan sen voi valita vapaasti. Sitä voi käyttää vaikkapa klassisen joogan eettisten ohjenuorien vastaisestikin. Joogan tekniikoiden avulla voi kehittää itsestään esimerkiksi harvinaislaatuisen valppaan rosvon.

Viisaampaa on kuitenkin hyödyntää selkeä ja tasapainoinen olo siihen, että hoitaa velvollisuutensa hyvin ja kohtelee muita ystävällisesti. Voi myös valita käyttää tämän tilan tuoman mielenrauhan ja parantuneen keskittymiskyvyn mantrameditaatioon tai kristilliseen rukoukseen, mutta lähtökohtaisesti itseään ei tarvitse sitoa mihinkään ennalta määrättyihin uskonnollisiin dogmeihin.

Voisi sanoa jopa niin, että varsinainen joogaharjoitus voi alkaa vasta kun kirkas, sattvinen tila on saavutettu.

ganesha-2721714_1920
Ganeshan patsas kuuluu monen joogastudion varustukseen

Jooga uskonnollisena harjoituksena

Joogastudioiden sisustus usein tukee mielikuvaa asanoista lähtökohtaisesti uskonnollisena harjoituksena. Monen joogastudion varustukseen kuuluu ainakin yksi jonkin hindujumalan tai Buddhan patsas tai kuva. Useimmiten sillä on kuitenkin rooli ainoastaan koristeena tai itämaishenkisen tunnelman luojana.

Uskonnollinen jooga on aivan eri asia kuin jooga terveyttä ylläpitävänä harjoituksena, mutta asanoita, hengitystä ja keskittymistä kannattaa hyödyntää myös siinä.

Uskonnollinen joogaharjoitus on erilainen kuin monille tutumpi asanaharjoitus. Uskonnolliselle joogan tielle lähteminen on aina tietoinen, oma valinta. Uskonnollisen joogaharjoituksen tekniikoihin voi kuulua esimerkiksi Jumalan nimien toistaminen ja pyhien tekstien lukeminen.

Asanat toimivat tällöin keinona valmistaa kehoa ja mieltä tähän tarkoitukseen. Myös peittelemättömän uskonnollisessa, A.C. Bhaktivedanta Swami Prabhupadan Bhagavad-Gita -kommentaarissa viitataan asanoihin voimisteluliikkeinä (BG 6.3.).

Joogan ja uskonnon käsitteet

Hämmennys joogan suhteen juontuu pitkälti siitä, ettei länsimaissa ole joogalle omaa kategoriaa vaan se koitetaan mahduttaa milloin liikuntaan, milloin uskontoon, kertoo 90-luvulta saakka intensiivisesti jooga harjoittanut, joogaopettajia kouluttava uskontotieteistä väitellyt Janne Kontala.

Eikä tässä vielä kaikki: ”Ei ole vain niin, että jooga ei istu meidän kategorioihimme, vaan myös niin että meidän uskontomme ei istu joogan kategorioihin”, Janne jatkaa. ”Näissä on on puolin ja toisin taustalla aika erilaiset tavat jäsentää todellisuutta.”

Ymmärrämme uskonnon usein tietyn dogmikokoelman totena pitämisenä ja seuraamisena. Joogan lähestymistapa on erilainen: Mitään joogan väitteitä ei tarvitse uskoa! Ne voi halutessaan ottaa vastaan mahdollisuuksia ja kokeilla itse, toimivatko ne omalla kohdalla.

Joogan ajatuksena ei lähtökohtaisesti ole syöttää itselle vieraita ajatuksia vaan oppia löytämään se mikä on itselle totta. Hyvin usein käy ennen pitkää niin, että nämä oivallukset ovat joogatekstien kanssa yhteneväisiä – mutta edelleenkään oma uskonnollinen integriteetti ei ole vaarassa.

Joogan hyödyistäyoga-2662234_1920

Jos joogaan liittyvät harjoitukset aiheuttavat voimakasta vastustusta, ne onviisaampaa jättää väliin. Ei ole tarkoituksenmukaista ehdoin tahdoin altistaa itseään millekään sellaiselle, missä kokee tekevänsä kompromisseja itsensä suhteen.

Jos kuitenkin päätyy joogan pariin, voi luottaa olevansa turvassa. Yksi hyödyllinen tapa ymmärtää jooga on nähdä se aivojen uudelleen ohjelmoimisena niin että kirkkaasta, miellyttävästä tyyneyden tilasta tulee vähitellen oletusasetus. Tästä tilasta käsin on parempi lähteä täyttämään tehtäviään, mitä ne sitten ovatkaan.

Pienikin häivähdys tällaisesta tilasta auttaa esimerkiksi päivähoidossa lapsia rauhoittumaan ja ottamaan toiset huomioon. Koululaiset hyötyvät sattvisen tilan myöntä parantuneesta keskittymiskyvystä. Nämä pätevät yhtä lailla myös aikuisiin.

Mainokset

Jooga on helppoa!

Moni ajattelee joogan olevan vaikeita asentoja. Jooga-asanat eivät kuitenkaan koskaan ole vaikeita. Kerron tässä, miksi.

yoga-1568023_1920
Skorpioni

”Minä en sitten koskaan ole joogannut enkä taivu mihinkään ja kaikenlaista vaivaakin on, mutta jätän sitten vaan tekemättä osan.” Tämän kommentin olen kuullut monta kertaa, kun joku on ensimmäistä kertaa joogatunnilla.

Sen taustalla on toisaalta toivo siitä, että jooga voisi tehdä itselle jotakin hyvää, ja toisaalta pelko siitä, että se on ehkä saavuttamattomissa.

Joogan ei kuitenkaan ole tarkoitus olla vaikeaa. Ei ole kovinkaan hyödyllistä vääntää itseään asentoihin, joihin oma keho ei sovellu. Sen sijaan on hyödyllistä löytää sellainen tapa liikkua, joka tekee oman olon tasapainoisemmaksi, tyynemmäksi ja miellyttävämmäksi. Tähän ei ole koskaan pitkä matka, mutta vaatii hieman herkkyyttä löytää tapa, jolla siihen pääsee.

Tietoisuuden herättäminen

Nykyjoogasta tulee usein sellainen vaikutelma, että se soveltuu vain nuorille, hyväkuntoisille ja notkeille. Sosiaalisen median tarjoama joogakuvasto tukee tätä. On näyttävämpää poseerata kyynärvarsien varassa skorpioniasennossa kuin vaikkapa selinmakuulla hartiasillassa.

IMG_20171016_133604
Hartiasilta

Näyttävyys ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen asanan tehokkuuteen hoitavassa mielessä saati sitten omiin joogataitoihin. Ketteryyttä ja kehonhallintaa ne kyllä edellyttävät.

Yksi joogan tarkoituksista on tulla tietoisemmaksi. Suurimmaksi osaksi toimimme automaattiohjauksella. Aikaisemmat kokemukset määrittävät suureksi osaksi, miten reagoimme ympäristöömme.

Myös se miten käytämme kehoa, on pitkälti automaattista. Olitko hetki sitten tietoinen niskasi asennosta? Entäs siitä miten nilkkasi olivat? Tunnetko niitä oikeastaan edes nyt kun tietoisesti tuot niihin huomiotasi? Ensimmäinen askel joogassa on tiedostaa, missä on juuri nyt.

Automaattiohjauksesta kohti tietoisuutta

Jotkut toistuvat tavat olla ja liikkua tuovat kehoon ylimääräistä rasitusta. Siihen voi hakea helpotusta esimerkiksi hieronnasta tai satunnaisista joogatunneista, mutta jos tavassa käyttää omaa kehoa arjen keskellä ei tapahdu muutosta, kolotukset palaavat ennen pitkää.

Pitkittyneet kolotukset tekevät olon turhautuneeksi: ”Ärsyttävää kun hartiat ovat aina jumissa ja muutenkin hirveä stressi koko ajan päällä!” Tämä vahvistaa huonon voinnin kierrettä entisestään.

Voimakas jooga voi joskus toimia. Joskus se taas voi rasittaa kehoa entisestään. Joogassa tapahtuneet loukkaantumiset eivät ole epätavallisia. Niiden perimmäisenä syynä on puutteellinen tietoisuus siitä, mikä on omalle keholle hoitavaa.

Kierre alkaa purkautua siinä kohtaa, kun alkaa tiedostaa, miten voi ja miltä eri asiat tuntuvat. Se voi alkaa purkautua myös siinä kohtaa kun oivaltaa, ettei oikeasti hahmota vaikkapa yläselkäänsä. Siinä kohtaa alkaa päästä jyvälle siitä, mitä oma keho kaipaa. Tietoisuus on ensimmäinen askel, ei isot liikkeet.

Pienin askelin! 

leaf-2597122_1920

Kun löytää asentoja ja liikkeitä, jotka tuntuvat hyviltä ja joiden jälkeen olo tuntuu miellyttävän virtaavalta, koko olemisen tapa muuttuu. On parempi olla.

Millainen harjoitus sitten tukee tällaisen yhteyden löytämistä? Vaikeat asennot harvoin opettavat mitään hyödyllistä. Vaikeat asennot opettavat, että minusta ei ole tähän. Sellaisella kokemuksella ei tee mitään.

Helpot liikkeet ja asennot, joissa on hyvä olla ja hengittää, ovat sen sijaan hyvinkin hyödyllisiä. Niissä oppii, että minunkin on mahdollista tuntea oloni tyyneksi ja miellyttäväksi, tai ainakin vähemmän kivuliaaksi. Alati kipuilevien hartioiden on myös mahdollista tuntua rennoilta ja vapailta!

Kun saa kokea tämän olevan mahdollista, oppii vähitellen myös tiedostamaan, milloin olo muuttuu kireämpään suuntaan ja mitkä asiat ja asennot taas ylläpitävät virtaavaa oloa. Myös sisäinen puhe voi alkaa muuttua. Jos hartioita kiristää, sen voikin nähdä viisaan kehon antamana merkkinä siitä että on ehkä syytä vähän hellittää.

Tämä ei tarkoita että esimerkiksi usein haastaviksi koetut käsitasapainot pitäisi siivota pois omasta harjoitusohjelmasta jos ne siellä jo ovat. Kun kehonhallinta paranee, jossain vaiheessa käsien varassa tasapainoilu voi olla seuraava mielekäs askel omalla joogapolulla. Jos kyseessä on pieni askel, se ei silloin ole vaikea. Silloin asanan hallitessaan kokeekin osaavansa kannatella kehoaan uudella tavalla. Sellainen kokemus on avartava.

Hallitusti ja turvallisesti

Helppo ei kuitenkaan tarkoita löysää ja laiskaa. On olemassa joitain ohjenuoria siihen, millaiset helpoilta tuntuvat asennot ovat hyödyllisiä ja mitkä eivät. Alussa opettajan tarkka silmä ja asiantunteva ohjaus on avainasemassa harjoituksen pitämisessä turvallisissa rajoissa. Vähitellen oppilaan oma kehotietoisuuskin kehittyy.

Parhaimmassa tapauksessa jo ensimmäinen joogatunti on auttanut näkemään, että minunkin on mahdollista liikkua hoitavalla tavalla ilman kipua, ja se riittää. Rajoittavan pelon tilalle astuu luottamus, jolla voi olla mullistava vaikutus omassa elämässä.

Krishnamacharyan, jolta monet modernin joogan opit ovat peräisin, kerrotaan sanoneen, että joogaan riittää että pystyy hengittämään. Kaikki muu on ekstraa.

smile-191626_1920
Kun asanassa pystyy hymyilemään aidosti, harjoitus on todennäköisesti hoitavaa!

Aiheesta muualla: J Brown: Yoga is not Hard

Täydellistä joogamattoa etsimässä

Kauden alkaessa moni joogan aloittaja kysyy vinkkiä maton valintaan. Omalla joogataipaleellani olen kokeillut jos jonkinlaisia mattoja. Lue tästä oman joogamattoni tarina ja nappaa parhaat vinkit täydellisen maton metsästykseen!

IMG_20170923_113745

Kun joogamaton hankinta on ajankohtaista, valinnanvara voi hämmentää. Mattoja on paksumpia, ohuempia, eri materiaaleista tehtyjä, eri värisiä, jopa kuvioituja. Miten löytää se täydellinen matto?

Valintaa ei mitenkään auta se tosiasia, että on pitkälti makuasia, millainen matto kenelläkin toimii – ja tämä toisaalta mahdollistaa laajan valikoiman. Joitain ohjenuoria on onneksi kuitenkin mahdollista antaa.

Ensimmäinen joogamattoni

IMG_20170923_093341
Kohta 20-vuotias vihreä joogamattoni Aurajoogan salilla

Ensimmäinen ostamani joogamatto on edelleen suosikkini. Ostin sen Astangajoogakoululta melkein 20 vuotta sitten. Silloin valikoimassa oli kahta mattomerkkiä, ja tätä kalliimpaa, muistaakseni 70 markkaa maksanutta mattoa sai kahdessa värissä.

Astangajooga jäi jossain kohtaa, mutta lasten syntymän jälkeen aloitin joogan uudelleen tosissani. Ajattelin, että vanha mattokin pitää uusia kun vanha ei enää ole ihan priimakunnossa. Koska matto oli kertakaikkiaan aivan loistava, päätin investoida toiseen samanlaiseen – mutta vain huomatakseni, että niiden valmistus on lopetettu.

Samalla joogamattovalikoima oli kasvanut räjähdysmäisesti. Päätin panostaa laatuun ja ostin kaikkein kalleimman merkkimaton. Sen kerrottiin voivan olla alkuun liukas, ja niin se olikin. Kuitenkaan edes vuoden ahkeran käytön jälkeen matto ei tarjonnut lupaamaansa pitoa. Vähitellen se jäi kaapin perukoille.

Kokeilin myös joitain muita mattoja, jotka olivat ihan hyviä, mutta edelleen käytän eniten sitä aivan ensimmäistä, vihreää mattoa. Hyvin usein teen rauhallista harjoitusta kotona ihan tavallisella matolla – joogamatto ei siis ole välttämätön asanoiden tekemiseen!

Miten siis löytää unelmamatto?

On pitkälti makuasia, millainen matto kenelläkin toimii, mutta joitain ohjenuoria on mahdollista kuitenkin antaa.

Jos teet dynaamista harjoitusta, pidät alaspäin katsovasta koirasta ja aiot ehkä jopa hikoilla, maton pitää olla ensisijaisesti pitävä. Harjoitusta häiritsee, jos jalat ja kädet liukuvat Moni kokee ohuen maton toimivammaksi dynaamiseen harjoitteluun. Oman kokemukseni mukaan luonnonkumi on pintamateriaaleista kaikkein pitävin – kumiallergikolle se ei tosin sovi.

IMG_20170921_080340
Paksut matot ovat miellyttäviä, jos harjoitus sisältää paljon lattia-asanoita.

Jos taas harjoituksesi sisältää lähinnä lattia-asanoita, maton pitävyydellä ei ole niin suurta merkitystä. Voi olla, että paksumpi ja pehmeämpi matto tuntuu miellyttävämmältä. Ja jos teet harjoitusta kotona tai kesällä nurmikolla, et välttämättä tarvitse mattoa ollenkaan!

Myös maton paino on tärkeä huomioida. Kevyttä mattoa on mukavampi kantaa mukana kuin painavampaa, mutta painavampi asettuu tukevammin lattialle.

Matkoilla olen kokenut ohuenohuen matkamaton korvaamattomaksi. Se ei vie juurikaan tilaa, sen voi taitella kasaan tai sitä voi pitää rullalla.

Kalliimpi matto ei välttämättä ole parempi matto, kuten sain itse kantapään kautta oppia. Toisaalta kaikkein halvimmatkaan ovat harvoin niitä parhaita. Hinta ei siis suoraan kerro mitään sitä, miltä matto tuntuu harjoitusta tehdessä. Yksi asia, joka on hyvä pitää matto-ostoksilla mielessä on ekologisuus: miten maton kierrätys onnistuu?

Sen oikean maton löytyminen on onnenkauppaa, ja usein valinnan joutuu tekemään aika lailla sokkona. Lisäksi maton tuntuma usein muuttuu ensimmäisten käyttökertojen aikana. Monella studiolla on myynnissä samoja mattoja, joita vuokrataan tunnille käyttöön. Tällainen testausmahdollisuus kannattaa hyödyntää!

Tärkeää on kuitenkin pitää mielessä, että jooga ei ole välineurheilua. Joogan harjoittamiseksi riittää kyky hengittää, kaikki muu on ekstraa. Jos laadukas ja silmää miellyttävä matto inspiroi tekemään lisää harjoitusta, se on silloin erittäin paikallaan!

IMG_20161116_163005
Matkamatto Marbellan rannalla

 

 

Anneli Rautiainen – suomalaisen iyengarjoogan pioneeri

Anneli Rautiainen on rautainen iyengarjoogan ammattilainen. Hän on käynyt ammentamassa oppia itsensä B.K.S. Iyengarilta Punessa. Mikä hänen mielestään on iyengarjoogan ydin tai jooganopettajan tärkein taito?

Anneli on Studio Yaman omistaja ja pääopettaja. Hän kuuluu myös helmikuussa 2018 alkavan Slow Yoga -opettajakoulutuksen kouluttajatiimiin. Hän tutustui joogaan 70-luvulla silloisen miehensä kanssa, mutta sitten tanssi vei mukanaan. Tanssista tulleet vammat kuljettivat kuitenkin takaisin joogan pariin.

Anneli löysi iyengarjoogan asuessaan New Yorkissa taiteilija-apurahan turvin 90-luvun alussa. Healing-tekniikoita etsiessään hän kuuli, että iyengarjooga voisi olla avain kaikkeen. Kymmenen vuoden Anneli kävi ulkomailla monissa iyengarjoogastudioissa, ja vuonna 2002 hän toi lajin Suomeen.

Anneli on opiskellut iyengarjoogaa sen alkulähteillä Intian Punessa itse tyylisuuntauksen isän, B.K.S. Iyengarin kanssa ja lisäksi hänen lastensa Geetan, Prashantin ja Sunitan ja lapsenlapsensa Abhijatan kanssa. ”Intialainen opetustapa on hyvin vauhdikas ja fyysinen”, Anneli kertoo.

21845564_10155491783861206_1374376340_o
Anneli Punessa, Intiassa polvijoogatunnilla

 

Iyengarjooga

Luonnehtisitko lyhyesti iyengarjoogan ydintä – miten se eroaa muista joogasuuntauksista?

Iyengarjooga painottuu harjoituksessa hyvin tarkkaan kineettiseen aistiin, joka avaa myös pikku hiljaa tietoisuuden joka tasolle. Mieli ja keho tulevat toistensa kanssa läheisempään kosketukseen, ja kaikki aistit tarkentuvat.

Olet tuonut iyengarjoogan Suomeen. Miten se on otettu täällä vastaan?

Tämä on ollut pitkä prosessi. Suomalaiset eivät ole valmiita heti työskentelemään niin tarkasti itsensä kanssa. Onhan se toki myös ahdistavaa. Kehotietoisuus nostaa pintaan asioita, joita ei välttämättä haluaisi käsitellä.

Iyengarjooga rantautui Isoon-Britanniaan jo yli 50 vuotta sitten, ja siellä se on erittäin suosittu joogamuoto, kuten monessa muussakin maassa, jossa sillä on pidemmät juuret. Suomessa valmistuneita iyengarjoogan opettajia on tällä hetkellä noin 30. Toivon, että se saisi pikku hiljaa lisää jalansijaa.

21706888_10155491783121206_693020520_o

Iyengarjooga ja Slow Yoga

Mutta miten Anneli on mukana Slow Yoga -koulutustiimissä? Tarkastellaanpa ensin, miten Slow Yoga ja iyengarjooga liittyvät toisiinsa.

”Slow Yogan hidastavia ja meditatiivisiä asanoita ja niiden suoritustapaa korostava lähestymistapa on osa vanhaa hathajoogaperinnettä. Slow Yoga ei tässä mielessä ole mikään uusi keksintö, uutta on vain laittaa harjoitukselle nimi joka kuvaa hidasta
ja hidastavaa harjoitusta”, kertoo Janne Kontala, Slow Yogan pääopettaja. ”Tämä lähestymistapa on joogalle keskeinen, ja sen takia se löytyy hieman eri tavoin paketoituna monista erinimisistä suuntauksista.”

”Iyengarjooga perustuu B.K.S. Iyengarin merkittävään, koko elämän kestäneeseen työhön tuoda jooga mahdollisimman monien ulottuville. Tässä työssään hän teki innovaatioita, kuten apuvälineiden käyttö ja tarkat kehon linjaukset, joita voidaan käyttää tehostamaan harjoittelua, tekemään se turvalliseksi, ja tuomaan harjoitus monenlaisten harjoittajien ulottuville.”

Mikä sitten on Slow yogan suhde iyengarjoogaan? ”Slow yogassa sovelletaan tarpeen mukaan joitan Iyengar-joogan keskeisiä välineitä. Lisäksi Slow yogassa pyritään seuraamaan Iyengarin esimerkkiä ja henkeä etsiä jatkuvasti uusia ja toimivia keinoja tehdä harjoituksesta tehokasta ja turvallista.”

Joogan opettaminen

Anneli opettaa Slow Yoga -opettajakoulutuksessa asanoita, pranayamaa ja ohjaamisen pedagogiikkaa. ”Janne kutsui, ja otin haasteen vastaan”, Anneli kertoo. ”Mielestäni Slow Yoga -opettajakoulutus on hyvä tie tutustua iyengarjoogaan, syventää omaa harjoitusta ja päästä lähemmäksi joogan salaisuutta!”

Opettamisen pedagogiikalle on Annelin mukaan suuri tarve: ”Monet opettajat länsimaissa ovat alkaneet opettaa joogaa niin kuin opettajakoulutuksissa opetetaan: tarjoten liikaa informaatiota. Tämä voi viedä tilaa oppilaan omalta kokemukselta ja oivallukselta. Se on hyvin sääli ja voi viedä joitakin oppilaita pois kentältä.”

Entäs mikä on Annelin mielestä jooganopettajan tärkein taito? ”Oppilaiden kuuntelu monella tasolla. Sen sijaan, että mentäisiin kasetti päässä pitämään tuntia, pidetään tunti juuri niille oppilaille, jotka tänään ovat sinne tulleet.” Tässä riittääkin haastetta: vaatii aivan erilaista valppautta nähdä, mitkä ovat oppilaiden tarpeet ja ohjata sen mukaan kuin suunnitella tunti ennakkoon valmiiksi ja pitäytyä omassa suunnitelmassaan riippumatta siitä, ketkä tunnille osallistuvat.

IMG_1730Anneli jakaa asiantuntemustaan joogan opettamisesta Slow Yoga -opettajakoulutuksessa 2018 – 2019 Turussa ja Kuopiossa.

Mantrojen hoitava voima: Meri Tiitolan haastattelu

Joogamattoajatelmia haastatteli mantajoogan opettaja Meri Tiitolaa. Millaista mantrojen opiskelu on? Mikä mantroista tekee erityisiä? 

 

60F0FF6C-53C0-4156-8897-90179B3E8891
Meri Tiitola on valmistunut Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin osastolta ja opettaa sekä laulamista että joogaa. Meri on opiskellut mantrajoogaa vuodesta 2011 Radha Sundararajanin ja Menaka Desikacharin johdolla. Kuva: Li Bäckström

 

Miten löysit mantrat?
Olen jostain teini-iästä saakka ollut kiinnostunut laulamisesta ja erilaisista laulutyyleistä. Opiskellessani kansanmusiikkia Sibelius-Akatemiassa, olin yhden lukukauden vaihdossa Chennaissa, Intiassa. Halusin lähteä jonnekin kauas, jossa musiikki olisi erilaista kuin Suomessa ja Suomen lähialueilla ja Intia valikoitui vähän sattumalta. En silloin vielä harrastanut joogaa mutta opin rakastamaan monenlaista intialaista musiikkia.

Joitakin vuosia myöhemmin aloitin astangajoogan ja törmäsin mantroihin. Halusin tietää niistä lisää ja oppia lausumaan oikein yms. Kävin joillakin Janne Kontalan ja Måns Broon kursseilla kunnes löysin Krishnamacharya Yoga Mandiramin Vedic Chant -intensiivikurssin ja matkustin uudelleen Chennaihin. Mantroissa yhdistyy hyvin kiinnostukseni musiikkiin ja ihmisääneen sekä joogaan.

Miten mantrat eroavat tavanomaisista lauluista tai sanoista?
Mantroista sanotaan, että niiden avulla päästään lähemmäs todellista itseä. Mantrojen resitointi on ennen kaikkea sisäinen projekti ja sillä yritetään vähentää minä-keskeisyyttä. Minulle se on ennen kaikkea meditaatiota ja siitä on riisuttu monia musiikin elementtejä pois, jotta olisi helpompi hiljentää mieli.

Ajattelen, että musiikin keskeinen tehtävä on herättää tunne-elämyksiä ja saada ihminen vaikkapa tanssimaan tms. riippuen musiikin tyylistä. Mantrojen avulla voi taas puhdistaa itseään niin, että tunteet tulevat spontaanimmin ja musiikista voi ehkä nauttia entistä enemmän. Itselleni on ainakin käynyt näin. Luulen, että musiikin avulla on mahdollista tehdä samanlaisia asioita kuin mantroilla mutta se vaatii ainakin itseltäni vielä paljon mantrojen avulla meditoimista, jotta mieli olisi tarpeeksi kirkas.

Mikä on mantran perimmäinen tarkoitus?
Sanskritin kielinen termi mantrojen resitoinnille on ’adhyayanam’, jonka voi kääntää Liikkeeksi kohti todellista itseä. Sana mantra voidaan johtaa kahdesta sanasta ’manas’, mieli ja ’trayate’, suojella. Näin ollen mantra on se joka suojelee mieltä.

 

Mitä on veedinen resitaatio? Onko muita tapoja käyttää mantroja?
Veedalainen resitaatio on käsittääkseni maailman vanhin elossa oleva suullinen traditio. Veedalaiset mantrat ovat peräisin ajalta n. 1500-500 ekr. On olemassa myös muita mantroja, jotka ovat peräisin myöhemmältä ajalta. En tiedä onko käyttötavoissa suuria eroja. Mantroja käytetään yleisesti erilaisiin rituaaleihin tai meditaatioon ja erilaisiin joogaharjoituksiin tai sitten rukouksien tapaan.

 

Miten mantrat saa toimimaan? Voiko mantrata väärin?
Riippuu varmaan keneltä kysyy. Erityisesti veedalaisiin mantroihin liittyy lukuisia erilaisia sääntöjä liittyen mm. lausumiseen ja säveleen. Ja silloin voi tietysti tehdä virheitä.

Itse ajattelen, että keskeinen asia on oma motiivi eli miksi niitä mantroja tekee. Mantra voi toimia jos siihen liittyy oma positiivinen kokemus, vähän samaan tapaan kuin lumelääkkeetkin – mikä on mielestäni hieno osoitus ihmismielen voimasta! Nyt en puhu mistään ihmeistä vaan esimerkiksi siitä, että voi vähentää omasta mielestä negatiivisia asioita, jotka haittaavat arkielämää.

Voima mantroihin tulee osittain opettajalta, mutta eniten siitä, että sitä mantraa on tehnyt pitkän aikaa ja siihen liittyy menneisyydessä monia positiivisia kokemuksia. Se ikään kuin kasvaa korkoa ja tulee isommaksi ja voimakkaammaksi mitä pidempään se on osa elämää.

En tiedä onko tarpeen ajatella, että minun pitäisi saada mantra toimimaan. Luulen, että ne toimivat monella lailla minusta riippumatta samoin kuin musiikki. Äänen vaikutus ihmiseen on niin suuri.

 

Miten paljon resitaatiota harjoitetaan nykyään?
Intiassa niitä kuulee hyvin paljon mutta sielläkin on monia ihmisiä joita ei kiinnosta lainkaan. En tiedä onko mahdollista käydä Intiassa ja olla kuulematta mantroja. Minusta tuntuu, että ne ovat joka puolella. Joissakin joogan muodoissa mantroja käytetään paljon ja sitä kautta ne ovat länsimaisille ja suomalaisille tuttuja, mutta onhan se aika pienen piirin juttu kuitenkin.

IMG_1289
Kuva: Titta Valla

 

Miten mantroja voi käyttää?
Kuten jo edellä sanoin, itselleni keskeisin on meditaatio ja mielen rauhoittaminen ja kirkastaminen. Tykkään myös käyttää mantroja asanaharjoituksen apuna. Näihin puoliin tutustumme Naantalin kurssilla. Perinteisesti mantrat ovat olennainen osa erilaisia rituaaleja.

Miten mantroja opiskellaan?
Perinteinen tapa on se, että opettaja resitoi ja oppilas toistaa perässä. Näin olen itse opiskellut ja opiskelen edelleen. Hyvin suoraviivaista ja aika nopeaa hommaa. Opetan osittain samalla tavalla, mutta vähän hitaamin ja kertaan enemmän, jotta kaikki ehtivät oppia ja että kaikki energia ei mene jännittämiseen ja panikointiin sanskritin lausumisen takia. Minulle on tärkeää, että ihmisillä on mukavaa ja he ehtivät nauttia äänestä ja rentoutua ja myöskin kokea mantran meditatiiviset vaikutukset.

Kerro jokin omakohtainen kokemus mantrojen hoitavasta voimasta.
Minulla on monenlaisia kokemuksia. Yksi keskeinen asia, joka on vaikuttanut arkeeni on se, että kun olin resitoinut pari vuotta hyvin paljon, koin monta erilaista tilannetta, joissa huomasin etten reagoinutkaan johonkin tapahtumaan enää samalla lailla kuin ennen vaan olin rauhallinen, tai että pystyin esiintymistilanteessa siirtämään kaiken huomioni soittamiseen sen sijaan että olisin jännittänyt ja pelännyt tekeväni virheitä. Pienistä asioista voi tulla merkittäviä, jos ne tekevät arjesta helpompaa.

Onko jotain muuta mitä haluat mainita?
Ihmisääni on ihmeellinen ja että kaikkien kannattaa käyttää ääntään, oli se millainen tahansa!

Miksi meditoida?

Viime artikkeli käsitteli meditaation tekniikkaa. Nyt tarkastelen joitakin hyötyjä, joita harjoitus voi tuoda tullessaan.

girl-2176513_1920

  • Nollaa kierrokset. Meditaation aikana keho ja mieli rauhoittuvat. Harjoituksenjälkeen on hyvä käydä yöunille tai  atkaa puhtaammalta pöydältä päivän askareita.
  • Hoitaa terveyttä. Kun ylikierrokset laskevat, on enemmän tilaa hengittää ja näin keho ja mieli voivat paremmin. Erityistä hyötyä meditaatiosta on stressiperäisiin vaivoihin.
  • Auttaa huomaamaan epätasapainotilat aiemmin. Kun harjoituksen myötä kirkas ja tyyni tila alkaa tulla tutuksi, sitä alkaa kaivata. Vähitellen kiintymys kiihtyneisiin tai turtuneisiin tiloihin vähenee. Myös havaintokyky tarkentuu ja on helpompi havaita, milloin olo alkaa olla epätasapainoinen. Näin on mahdollista havaita myös asioita, jotka johtavat epätasapainoon ja tehdä niille kenties jotain. Samaan tapaan on mahdollista huomata, millaiset asiat tukevat kirkasta ja tyyntä tilaa.
  • Auttaa säätelemään itse mielialaa. Harjoitus kasvattaa luottamusta siihen ettei ole mielen toiminnan armoilla. Olipa miten kiihtynyt tahansa, aina on mahdollista tasoittaa tilaa itse tarvitsematta siihen ulkopuolelta virikkeitä tai kemikaaleja.
  • Helpottaa keskittymistä. Meditaatio on itsekuriharjoitus, joka on ajoittain hyvin tylsää. Kun sen siitä huolimatta tekee, mielen valta toimintaan vähenee. Tämä on suoraan sovellettavissa meditaation ulkopuolella keskittymistä vaativiin tehtäviin.
  • Antaa näkökulmaa elämän kiperiin tilanteisiin. Meditaatio ei ole ratkaisu tai pakopaikka elämän ongelmilta, mutta vilpittömin mielin tehty harjoitus auttaa usein näkemään omat huolet uudesta näkökulmasta. Voipa joskus käydä niinkin, että harjoituksen jälkeen näkee selvemmin, miten kimurantissa tilanteessa on parasta toimia. Tämä liittyy siihen, että meditaatiossa egon valta alkaa vähitellen murtua. Näin on mahdollista tarkastella toimintaansa suuremmassa mittakaavassa.
  • Auttaa toimimaan viisaammin. Seesteisin mielin asiat näyttäytyvät selkeämmin ja oikeassa mittakaavassa. Tällöin on helpompi nähdä viisas tapa toimia.

Tämä lista  ei ole missään nimessä kattava. Miksi sinä meditoit?

IMG_20161117_115558
Meditaatiohetki patikointiretken varrella Marbellan joogaretriitillä marraskuussa 2016. Seuraava joogamatka marraskuussa 2017.

Meditaation ABC

Lue tästä parhaat vinkit meditaatioharjoitukseen!

Meditaatio on harjoitus, jossa yritetään keskittyä ja näin ehkä saadaan mielessä alati vallitsevaa hälinää hieman hiljennettyä. Näin tullaan samalla tietoisiksi mielen liikkeistä, jotka usein pääsevät vaikuttamaan oloon ja ohjaamaan toimintaa automaattisesti. Meditaation avulla niihin voi saada vähän etäisyyttä.

Meditaatio ei ole harjoitus, jossa vietetään aikaa jossakin muuntuneessa tietoisuudentilassa. Näin voi joskus käydä, mutta se ei ole itse tarkoitus. Tärkeintä on tulla tietoiseksi mielen toiminnasta

meditation-428382_1920

Edellytykset

Meditaatio ei vaadi mitään erityislahjakkuutta tai edes seesteistä mieltä. Kuka tahansa on valmis meditoimaan vaikka juuri nyt. Meditaatio on mukavampaa jos mieli on kirkas ja rauhallinen ja olo miellyttävä, mutta meditoida voi myös vaikka olosuhteet eivät olisikaan ihanteelliset. Esimerkiksi asanaharjoituksen avulla voi valmistaa kehoa ja mieltä meditaatioharjoitukseen.

Olisi hyvä jos meditaation aikana voisi luottaa siihen, että saa olla sen hetken rauhassa. Esimerkiksi puhelimesta kannattaa meditaation ajaksi laittaa äänet pois. Harjoitus voi olla miellyttävämpää tehdä kun vatsa ei ole äärimmilleen täynnä.

Aina auttaa, jos harjoituksen tekee samaan aikaan päivästä samassa paikassa, mutta tämä ei ole välttämätön edellytys. Sama aika ja paikka tukevat kuitenkin keskittymistä ja auttavat luomaan meditaatiosta päivittäisen rutiinin.

Sopiva aika meditaatiolle löytyy kokeilemalla. Joillekin aamumeditaatio antaa parhaan alun päivälle, toisille meditaatiohetki katkaisee mukavasti työpäivän tai auttaa tasaamaan oloa työpäivän jälkeen. Toisille taas toimii hiljentyminen iltaisin ennen nukkumaanmenoa.

Eri tapoja meditoida

sunrise-2351990_1920

On olemassa lukuisia tapoja meditoida. Ne voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään:kapean ja laajan fokuksen meditaatioihin.

 

Kapean fokuksen meditaatiossa apuna käytetään jotakin tiettyä kohdetta, johon mieli keskitetään. Tämä kohde voi olla oikeastaan mikä tahansa, esimerkiksi hengitys, jokin kehon osa tai cakra, liike, rukous, affirmaatiolause tai mantra. Aina mielen harhaillessa mieli tuodaan takaisin valittuun kohteeseen. Joskus mieli saattaakin pysyä kohteessa vaivatta, mikä on palkitseva kokemus.

Myös ohjatut meditaatiot voidaan laskea kapean fokuksen meditaatioihin. Niitä on lukemattomia. Moni kokee erittäin hyödylliseksi tehdä aika ajoin buddhalaisesta perinteestä peräisin olevan metta-meditaation, jossa harjoitellaan hyväntahtoista suhtautumista itseen ja muihin. Ohjattuja meditaatioita löytyy esimerkiksi YouTubesta ja puhelimelle ladattavasta Insight Timer -sovelluksesta (josta löytyy myös meditaatioajastin).

Laajan fokuksen meditaatiossa ajatuksena on tulla tietoiseksi kaikesta siitä, mitä tämä hetki pitää sisällään. Ei siis keskitytä erikseen mihinkään tiettyyn asiaan vaan ollaan vain ja tarkkaillaan, mitä tapahtuu. Zen-perinteen shikantaza-harjoitus kuuluu tähän ryhmään. Laajan fokuksen meditaatio voi olla hyvin avartava kokemus, suosittelen kokeilemaan!

Miten meditoida

  • Valitse tapasi tehdä harjoitusta ja huolehdi, että saat olla harjoituksen ajan rauhassa.
  • Jos teet meditaation istuen, valitse hyvä meditaatioasento. Asennossa on tärkeää saada selkä ryhdikkääseen, henkistä valppautta tukevaan asentoon. On myös tärkeää, ettei jalkojen asento häiritse keskittymistä. Lootusasento ei ole pikatie samadhiin, mutta se voi olla joillekin pikatie polvivaivoihin. Mikään ei estä tekemästä harjoitusta tuolilla istuen.
meditation-2307812_1920
Tällainen jalkojen asento sopii meditaatiossa toisille, muttei kaikille. On tärkeää valita asento sellaiseksi, ettei se vie huomiota pois itse harjoituksesta.
  • Halutessasi päätä meditaatiolle aika ja säädä ajastin – aika voi olla mitä vain minuutin ja vaikkapa kahden tunnin väliltä. Usein mielen rauhoittuminen vie aikaa, joten alkuun harjoituksen vähimmäiskeston kannattaa olla ainakin viisi minuuttia. Älä myöskään liioittele meditaatioon käytettävän ajan kanssa, jotta harjoitus säilyisi motivoivana eikä menisi suorittamiseksi!
  • Voi auttaa, jos sinulla on meditaation alkamisesta kertova rutiini, esimerkiksi muutama rauhallinen, tietoinen hengitys, rukous tai mantra.
  • Tee harjoitus. Muista, ettei tavoitteena ole saavuttaa mitään eteerisen seesteistä tilaa. Harjoituksen tekeminen on äärimmäisen arvokasta, eikä siinä voi epäonnistua.
  • Lopeta harjoitus. Harjoituksen päättävä rutiini voi olla avuksi. Voit esimerkiksi kiittää tai lausua mantran, tai hengittää muutaman kerran syvään. Jos selkää kaipaa vetreyttämistä, voit tehdä muutaman hoitavan asanan. Anna itsellesi hieman aikaa palata taas arjen touhuihin.

Oikea suunta

Harjoituksen vaikutuksia on erittäin tärkeää seurata, jotta pysyisi kartalla siitä, mihin suuntaan harjoitus on viemässä. Lyhyesti sanottuna jos harjoitus tukee omien asioiden vastuullista hoitamista ja auttaa olemaan läheistensä kanssa paremmin läsnä, suunta on todennäköisesti oikea. Jos taas harjoitus vie kauemmas tästä, voi olla hyvä pohtia motivaatiotaan harjoitukselle. Onko harjoitus pakopaikka joltakin, mikä pitäisi kohdata?

Vaikka harjoitusta voi tehdä yksin, asiantunteva ohjaus meditaatioharjoituksessa on kullanarvoista. Harjoitusta voi toisinaan tehdä myös ryhmässä. Moni kokee, että silloin on helpompi päästä siinä syvemmälle.

On hyvä pitää mielessä, että meditaatio ei ole automaattisesti autuaaksi tekevä harjoitus. Toisille se sopii, kaikille ei. Kun avautuu oman mielensä toiminnalle, pintaan saattaa nousta joskus myös sellaisia asioita, joita ei ole valmis käsittelemään. Silloin voi olla viisasta jättää harjoitus ainakin hetkeksi ja tarvittaessa hakea ammattiapua.

Palautuminen

Miten saada stressitasot laskemaan? Lue tästä vinkit voimavaralistan laatimiseen ja restoratiiviseen joogaharjoitukseen!

Toisinaan tulee ohjelmoineeksi päivänsä niin täyteen ettei hengähdystaukoja juuri jää. Pitkän aikaa jatkuessaan tällainen tahti uuvuttaa, kun keholla ja mielellä ei ole aikaa palautua.

Liikunta auttaa jaksamaan, mutta jos muutenkin kiireisen elämän keskellä liikunnassakin on tarkoituksena pitää syketaso korkealla, sekään ei pitkällä tähtäimellä kanna, vaikken lähde kiistämään sydäntä ja hengityselimistöä vahvistavan treenin tärkeyttä yleisellä tasolla.

Työelämä edellyttää tehokkuutta. Joskus tässä pääsee unohtumaan, ettemme ole koneita.

stress-540820_1280
Jos töissä joutuu juoksemaan kilpaa kellon kanssa, vaatii joskus erityistä huomiota muistaa, ettei se ole vapaa-ajalla aina tarpeen.

Tehokkaimmankin työntekijän voimavarat ovat rajalliset. Omalla kohdalla tämä tarkoittaa valppautta sen suhteen, milloin työmäärä on liiallinen. Minkä verran on realistista jaksaa ja mikä taas on liikaa?

Erityisen vaikeaa rajanveto on silloin, jos tekee rakastamaansa työtä ja kaikki projektit ovat sellaisia, ettei niitä millään malttaisi jättää väliin. Esimerkiksi yrittäjä voi ajautua helposti tällaiseen tilanteeseen.

Voimavarojen rajallisuus tarkoittaa sitä, ettei vauhtikestävyyttä voi parantaa loputtomiin. Toimivampi lähestymistapa voisikin olla panostaa palautumiseen jo siinä vaiheessa kun tuntee stressitasojen alkavan kohota. Kun taas lähtötilanne on se että voimia on, on aika panostaa niiden ylläpitämiseen.

Voimavaralista

Kun kiire tuntuu olevan jatkuvaa, unohtaa helposti hoitaa itseään. Jotta kynnys tähän madaltuisi, yksi hyödyllinen keino on pysähtyä hetkeksi laatimaan itselleen lista niistä asioista, jotka antavat voimaa ja auttavat jaksamaan.

woman-2105776_1920
Hyvän kirjan lukeminen antaa monelle voimia.

Listan voi laittaa halutessaan esille johonkin sellaiseen paikkaan, mistä sen näkee päivittäin. Jos myös muut perheenjäsenet näkevät sen, heidän on helpompi olla tukena niissä hetkissä, jolloin voimavarojen lataamiselle on tarvetta.

Voimavaralistan asioiden ei tarvitse olla maailmaajärisyttävän suuria. Vaikka lomamatka unelmakohteeseen varmasti antaa voimia pitkäksi aikaa, se ei ole akuuttiapu stressiin. Sen sijaan esimerkiksi saunominen kaikessa hiljaisuudessa kynttilänvalossa voi olla, tai vaikkapa hyvän kirjan lukeminen.

Itse olen kokenut hyväksi voimavaroja lataavaksi käytännöksi sen, että muistan siirtyä paikasta toiseen kiirehtimättä silloin kun ei ole oikeasti kiire. Näin saa tervetulleita hengähdystaukoja stressikierteen keskelle.

Restoratiivinen jooga

Restoratiivinen jooga on erinomainen keino palautua ja laskea stressitasoja. Restoratiiviset asanat tuetaan sellaisiksi, että niihin voi rentoutua täysin.

Toisin kuin yinjoogassa, restoratiivisessa joogassa ei haeta varsinaisesti tuntumaa minnekään, ja toisin kuin dynaamisessa joogassa, siinä ei ole tarkoituksena vahvistaa kehoa. Myöskään liikkuvuuden parantaminen ei ole restoratiivisessa joogassa tärkeää.

Ajatuksena on, että tukemalla keho maltillisiin ja mukaviin asentoihin, pystyy rentoutumaan ja lepäämään samalla kun asanat hoitavat kehoa ja mieltä hitaasti ja hellästi. Kierrokset kehossa ja mielessä alkavat laskea. Stressitila alkaa laantua.

Esimerkkiharjoitus

Tässä esittelen suosikkejani restoratiivisten asanoiden joukosta. Koska olemme kaikki yksilöllisiä jo luuston rakenteesta, kehon mittasuhteista ja kehotyypistä lähtien aina lihaskireyksiin ja henkilöhistoriaan saakka, juuri samanlaiset asanat eivät välttämättä toimi sinulla.

Muotoa olennaisempaa on löytää asanoihin sellaiset muodot, joissa juuri sinun on hyvä olla. Restoratiivisessa joogassa haetaan asentoja, joiden tuntuma ei vie liikaa huomiota mielen rauhoittamiselta.

Olen ohessa käyttänyt asanoiden tukemiseen bolstereita ja korkkitiiliä. Asanoiden tukena voi käyttää myös jotain muuta, esimerkiksi taiteltuja huopia, tyynyjä tai vaikkapa kirjoja. Kokeilemalla löydät itsellesi parhaat ratkaisut. Voit myös tarvittaessa kääntyä joogaopettajasi puoleen.

Asanoissa voi viipyä kolmesta minuutista vaikkapa kymmeneen minuuttiin, jos se tuntuu hyvältä eikä keho rasitu.

IMG_20170601_165828
Tuettu supta baddhakonasana: Käy selimakuulle bolsterin päälle. Viltti tai tyyny pään alla voi tehdä niskan asennosta miellyttävämmän. Tue jalat mukavaan asentoon. Varmista, että alaselässä, lonkissa ja polvissa on miellyttävä olo. Jalat voivat olla myös suorina, tai voit tuoda jalkapohjat alustalle ja pitää polvet koukussa.
IMG_20170601_170107
Tuettu silta. Lepää bolsterin päällä niin että pää on alustalla. Jalat voivat olla suorina tai jalkapohjat voivat olla alustalla ja polvet koukussa.
IMG_20170601_170245
Tuettu hartiasilta. Lepää bolsterin päällä niin että hartiat ovat alustalla. Voit tuoda toisen bolsterin tai vaikkapa tiilet jalkojen alle.

Lepää näiden asanoiden jälkeen hetki selinmakuulla ja kuulostele asanoiden vaikutuksia. Tämän jälkeen voi tuntua hyvältä tuoda jalat koukkuun vatsan päälle ja hieroa selkää alustaa vasten tai hakea hieman liikettä lonkkiin. Myös selkärangan kierrot voivat tuntua hyviltä harjoituksen päätteeksi.

Voit päättää harjoituksen savasanaan tai vaikkapa syvärentouttavaan yoga nidra -harjoitukseen. Yoga nidran voi tehdä myös erillisenä harjoituksena.

”Irtipäästäminen on prosessi. Anna sen tapahtua.” (Ganesh Mohan)

Kuvat otettu Intusiasman kauniissa joogasalissa, jossa ohjaan restoratiivista joogaa keskiviikko-iltaisin.

Hitaan kävelyn jooga, eli miten viljellä sattvaa

Mikä kaikki voi oikeastaan olla joogaa? Itse koen tekeväni syvästi hoitavaa joogaharjoitusta malttaessani siirtyä paikasta toiseen hitaasti. 

amphibian-1850190_1920

Olen aikaisemmin kirjoittanut siitä, miten joogatunti voi toimia pelkkänä jumppaharjoituksena yhtä lailla kuin ilman sen kummempaa keskittymistä tehty jumppatunti voi viedä lähemmäs joogan päämäärää. Nyt haluan tarkastella aihetta vielä laajemmin.

Viime talvena heräsin siihen, että minulla oli olevinaan alituinen kiire joka paikkaan. Tämä heijastui koko olemukseeni, ja olin useimmiten ylivirittyneessä, rauhattomassa tilassa. Oivaltaessani, että kiire on suureksi osaksi ainoastaan pääni sisällä, ryhdyin harjoittelemaan paikasta toiseen siirtymistä hitaasti ja ajan kanssa. Vaikutukset omaan olooni olivat merkittävät: olin tyynempi ja läsnäolevampi. Mutta miten tämä voidaan laskea joogaharjoitukseksi?

Joogaterapiakoulutuksessa miellyin Ganesh Mohanin luonnehdintaan joogasta uppoutumisena hyödyllisiin kokemuksiin. Asanaharjoitus voi hyvin olla toisinaan kaikkea muuta kuin hyödyllinen kokemus, jolloin siihen uppoutuminen ei tämän määritelmän mukaan ole joogaa. Sama pätee meditaatioon ja pranayamaan ja mihin tahansa muuhunkin. Mikään harjoitus pelkkänä muotona ei siis ole joogaa.

Uppoutuneisuus viittaa samadhi-tilaan, jossa keskittyminen on niin syvää että käsitys omasta itsestä keskittymisen kohteesta erillisenä olentona häipyy. Samadhi ei välttämättä liity joogaan, mitä tahansa flow-tilaa voi luonnehtia samadhiksi.

Myös hyödyllisen kokemuksen voi määritellä monella tapaa. Kun opiskelee tulevaa ammattia varten, työllistymisen kannalta on varsin hyödyllistä uppoutua opintoihinsa. Ei ole kuitenkaan aihetta väittää kaikkien opintoihinsa uppoutuneiden tekevän parhaillaan  antaumuksellista joogaharjoitusta, vaikka uppoutuneisuus olisi niin syvää, että unohtaa syödä ja nukkua.

Sattva

Mohanin luonnehdinnassa hyödyllisellä kokemuksella tarkoitetaan sattvan sävyttämää tilaa. Sattva, rajas ja tamas ovat kolme luonnon laatua, joiden vuorovaikutukseen kaikenlainen toiminta perustuu.

Sattva eli kirkkaus on kaikkein lähinnä puhtaan tietoisuuden alkuperäistä tilaa. Sattvinen tila on kirkas, selkeä, tyyni ja rauhallisen miellyttävä. Ei ole tarvetta tavoitella mitään koska kaikki on hyvin.

desert-444833_1920Rajas, intohimo, herää taas silloin kun mieli alkaa etsiä onnellisuutta ulkoisista kohteista. Näin rajas toimii alkusysäyksenä toiminnalle. Samalla myös tietoisuuden alkuperäinen kirkkaus alkaa jäädä peittoon.

Kestävän onnen löytäminen ulkoisista kohteista on lähtökohtaisesti tuhoon tuomittu yritys. Kun kerta toisensa jälkeen turhautuu onnellisuuden tavoitteluyrityksissään, jossain kohtaa ei enää jaksa yrittää.

Tällöin mielen valtaa tamas, sakeus, laiskuus tai passiivisuus, jopa toivottomuus. Ajatus siitä, miten avaimet tyyneyteen ja mielenrauhaan ovat koko ajan käsillä omassa itsessä, tuntuu epätodelta. Tamasia kuitenkin tarvitaan myös, ilman sitä esimerkiksi nukkuminen olisi mahdotonta.

Viime talven kokemukseni hitaan siirtymisen rauhoittavasta vaikutuksesta voidaan kääntää myös joogatermeille: Olin alkuun hyvin rajasisessa tilassa, ja ajoittaiset tamasintäyteiset flunssat tekivät oloni entistäkin turhautuneemmaksi kun en päässyt olemaan nopea ja tehokas. Tahdin hidastaminen tasapainotti näitä tiloja, ja vaalin sattvaa.

Uppoutuminen joogana

Joogan yhtenä päämääränä – tai välietappina –  on sattviseen tilaan palaaminen. Tie sattvaan kulkee tamasin ja rajasin vähentämisen kautta, eli poistamalla kaikkea sitä mikä estää sattvan. Esimerkiksi sairaudet ja kiputilat ovat este sattviselle tyyneydelle. Näin ollen kaikenlaisen omasta hyvinvoinnista huolehtimisen voidaan ajatella olevan joogaa, jos sen tietoisesti valittuna päämääränä on sattva.

Kiputiloissa joogaharjoitus voi olla sitä, että etsii itselleen mahdollisimman kivuttomia asentoja, ja jos kipu vaivaa liikkuessa, etsii mahdollisiman kivuttomia tapoja liikkua. Kun tuo huomiota kivun sijaan tällaisiin kokemuksiin ja uppoutuu niihin, ne jättävät voimakkaamman muistijäljen. Kun toistoja on riittävästi, niistä muodostuu uusi, sattvaa ravitseva toimintamalli.

Kun sattvan vaalminen ja lisääminen on dandelion-445228_1920toiminnan päämääränä, vähennetään ulkoisten
kohteiden valtaa elämässä ja auktoriteetti oman elämän suunnasta siirtyy yhä vahvemmin itselle. Tässä ollaan jo vakaasti kulkemassa joogan polkua.

Mutta onko tässä kaikki? Mikä on viime kädessä syy tavoitella tällaista tilaa? On ilmiselvää, että on mukavampaa olla vapaa ja kivuton kuin addiktioiden riivaama ja sairas. Monelle tämä riittää, mutta sattva ei ole kuitenkaan joogan lopullinen päämäärä.

Joogan lopullinen päämäärä on lähteestä riippuen täydellinen vapautuminen aineellisesta luonnosta ja jälleensyntymistä tai sitten itseoivallus tai jumaloivallus. Sattvinen tila on ehdoton ennakkoedellytys tälle.

Hitaasti kävellen minäkin vaalin selkeyttä ja huolehdin siitä, etteivät stressitasot pääse nousemaan tarpeettomasti. Näin voin omassa harjoituksessani päästä suorempaa tietä itse asiaan, samadhin harjoittamiseen, kun tamasin ja rajasin tasapainottamiseen ei tarvitse käyttää aikaa.

Joogasta apua unettomuuteen

Testasin, pitävätkö joogakoulutuksissa saamani ja kirjoista lukemani opit unettomuuden hoitamisesta paikkansa ja yllätyin!

”Nukun sinun tuntiesi jälkeen aina todella sikeästi”, totesi eräs oppilaani viime syksyllä. Viime syksy oli minulle hyvin stressaavaa aikaa, enkä todellakaan nukkunut sikeästi, ainakaan ilman lääkkeitä.

Stressi heijastuu helposti yöuniin, ja liian vähäinen lepo taas lisää osaltaan stressiä. Noidankehä on valmis! Läkkeet tarjoavat akuutin avun kierteen katkaisemiseen mutta pitkäaikaisessa käytössä ne eivät ole ratkaisu vaan kiertävät ongelman. Sen sijaan yllättävän pienikin muutos elintavoissa voi tuoda kestävän avun.

Oppilaani kommentista sain idean aloittaa itselläni ihmiskoe: jos tuntini olivat auttaneet oppilastani nukkumaan hyvin, auttaisiko omiin tarpeisiini räätälöity harjoitus itseäni nukkumaan paremmin?

good-night-1505195_1280

Ohjakset omiin käsiin

Viime syksy oli minulle kuormittavaa aikaa. Olin heittäytynyt kokopäiväiseksi jooganopettajaksi, mikä tarkoitti viikkotuntimäärän merkittävää lisäämistä ja jatkuvaa epävarmuutta siitä, riittävätkö ne elämiseen ja mitä sitten kun opiston tunnit ovat tauolla.

Tämän takia olin nukkunutkin koko syksyn huonosti. Noin kerran kahdessa viikossa nukuin unilääkkeen avulla yhden kunnon yön, jonka voimin jaksoin taas hetken.

Oppilaani kommentti sai minussa ensin aikaan kateutta. Pääsisinpä minäkin säännöllisesti käymään joogatunneilla! Siihen ei ole mahdollisuutta jos itse on töissä silloin kun tunteja on tarjolla.

Ja sitten tajusin ilmiselvän asian: Koska juuri minun tuntini olivat auttaneet oppilastani nukkumaan, minun ei tarvitsisikaan päästä itse tunneille. Voin koska tahansa tehdä harjoituksen omassa ohjauksessani ihan itse. Terapeuttinen, yksilöllisiin tarpeisiin mukautettava jooga on erityisesti sydäntäni lähellä, ja kenen muun tarpeet tuntisinkaan paremmin kuin omani!

Ratkaisu

Otin siis oman asiantuntemukseni käyttööni ja laadin itselleni iltajoogaohjelman, johon

koala-bear-9960_1280
Yksilöllisesti räätälöity iltajoogaohjelma oli tehokas apu unettomuuteen!

olin ottanut mukaan valikoiman rauhoittavia asanoita. Tavoitteenani oli tehdä harjoitusta iltaisin ehkä puolisen tuntia, mutta helposti harjoitus venyi pidemmäksi.

Pidin myös päiväkirjaa, johon kirjasin tekemäni harjoituksen ja seuraavan yön kulun. Jo toisen yön jälkeen olin kirjannut päiväkirjaan näin: ”Heräilyjä yöllä, mutta silti jonkinlainen rauha siitä, että olen tekemässä asialle jotain.” Entäs kolmas yö? ”Taju pois nopeasti, sikeä uni, heräsin aamuyöstä, valvoin, nukahdin sikeästi uudestaan. Herätys aamulla kahdeksan tienoilla, levännyt olo.”

Pidin päiväkirjaa kolmen viikon ajan. Yöheräilyt jäivät pääosin viikon jälkeen. Edes yhtenä päivänä poikkeuksellisen myöhään juomani kahvikupillinen ei vaikuttanut unen laatuun, toisin kuin olin pelännyt. Havaitsin tosin muutoksen yöunissa jos itseni hoitaminen oli jäänyt syystä tai toisesta vähemmälle.

Onko tämä sovellettavissa muihin?

Iltajoogan teho yllätti minut erittäin positiivisesti. Myös nukkumisongelmista kärsivä ystäväni kokeili ohjelmaa hänen tarpeisiinsa mukautettuna kolmen viikon ajan. Tässä ote hänen antamastaan palautteesta:

”Ajanjaksolle osui joitakin tosi myöhään valvottuja iltoja ja pari muuten todella stressaavaa iltaa (usein samoja). Olisi ollut helppoa jättää harjoitus välin, mutta onneksi pinnistin itseni tekemään sen! Harjoitus rentoutti aivan uskomattoman paljon. Oikeasti, todella paljon, tämä oikeasti veti reilusti kärjen ja paljon päälle siitä ylivireyspiikistä, minkä stressitila luo! […] Viimeisellä viikolla olen jopa herännyt (kuten myös tänään) ennen kellon soimista! Välillä enemmän ja välillä vähemmän virkeänä. Näkyväksi on tullut myös se, että helposti nukun lähemmäs 10h yössä!”

Tärkeimmät yöunille valmistavat asanat

Sittemmin olen pelkistänyt iltajoogaohjelmaani, sillä huomasin että kaksi asanaa riittävät siihen että nukun hyvin. Mitkä ne ovat?

viparita
Restoratiivinen viparita karani rauhoittaa mielen ja kehon
  • Restoratiivinen viparita karani – jalat seinää vasten

Selinmakuulla nostetaan jalat seinää vasten. Jos tämä tuntuu liialta, seinän sijaan voi käyttää tuolia tai tyynyjä, kunhan saa jalat keskivartaloa korkeammalle.

Jos kaipaa taas jotain lisää, voi käyttää lantion alla jotain koroketta. Asanassa kannattaa viipyä ainakin kolmen minuutin ajan. (Muista varmistaa, sopivatko ylösalaiset asanat sinulle ennen kuin otat tämän osaksi iltarutiineitasi!)

  • Meditaatio

Meditaatioon voit käyttää mitä tahansa itsellesi sopivaa tekniikkaa. Ideana on saada mieltä hieman asettumaan ennen yöunia. Iltameditaation voi tehdä vaikkapa niin, että hakeudut miellyttävään istuma-asentoon jossa saat selkäsi suoraksi. Voit sitten kohdistaa huomion esimerkiksi hengitykseen ja ihan vain seurailla hengityksiäsi viiden – kymmenen minuutin ajan. Jollekin voi sopia myös kehon skannaus sängyssä makoillen.

Seuraavana ihmiskokeenani on vastustuskyvyn parantaminen niin etten saisi talvikaudella ihan jokaista flunssaa. Toivon, että minulla on tästä projektista raportoitavaa ensi talvena!

Jos kaipaat yksilöllisesti räätälöidyn joogaohjelman vaikkapa omien yöuniesi parantamiseen, ota yhteyttä ❤