Huijarisyndrooma ja jooga

”Kaikki luulevat että olen parempi kuin oikeasti olen. En saa missään nimessä paljastua, etten menettäisi kasvojani!” Näin ajatukset kulkevat huijarisyndrooman piinaamalla. Joogamattoajatelmia keskusteli psykologi Marke Koskelinin kanssa huijarisyndroomasta joogan kontekstissa.

hooded-man-2580085_1920

Huijarisyndroomaan liittyy ajatus siitä, että on saavuttanut asemansa jotenkin vahingossa eivätkä omat ansiot riittäisi siihen lainkaan. ”Huijarisyndrooma voi häiritä esimerkiksi opiskelua tai työelämää, mutta monilla se vaikuttaa myös vapaa-aikaan, ihmissuhteisiin ja perhe-elämään”, kertoo Psykologipalvelu Poijun palvelujohtaja, psykologi Marke Koskelin. ”Pahimmillaan koko elämä on suorittamista sen pelon vallassa, ettei oikeasti ole mitään tai osaa mitään. Kokemus voi olla vaikkapa, ettei ole riittävän hyvä vanhempi, kumppani, ystävä tai harrastusryhmänsä jäsen.”

Huijarisyndroomaan liittyy siis vaativuus ja armottomuus. Tämä voi heijastua myös muihin. ”Osa kompensoi omaa riittämättömyyttään arvostelemalla muita ja vaatimalla muilta kohtuuttomia suorituksia. Tällöin tavoitteena on, ettei oma ”kelvottomuus” tulisi näkyväksi, koska huomio on muissa. Tämä tietysti vaikuttaa ihmissuhteisiin niin työssä kuin vapaallakin. Vaativa vanhempi, työkaveri tai esimies saattaa siis olla paitsi ylivaativa, myös epävarma itsestään”, Koskelin kertoo.

Itse kirjoitin koko väitöskirjani huijarisyndrooman vallassa. Vaikka nautin syvästä, filosofisesta pohdinnasta, käsiteanalyysistä ja loogisten suhteiden tarkastelemisesta, ajatus siitä etten ole oikeasti tarpeeksi hyvä tehdäkseni väitöskirjaa vei projektista kaiken ilon pois. Kirjojen lukeminenkin – asia josta tavallisesti nautin – muuttui asevarusteluksi: Jospa tämä tiedonhippunen estäisi minua paljastumasta!

Joogan parissa sain hengähtää. Ihan vain olla itseni kanssa tarvitsematta olla yhtään mitään muuta, ilman tarvetta turvata selustaani. Huijarisyndrooma voi kuitenkin ujuttautua myös joogan pariin.

Joogan harrastaja huijarina

Somen joogakuvasto voi houkuttaa ajattelemaan, että ollakseen riittävän hyvä joogi tulee pystyä näyttäviin asanoihin ja mielellään olla rakenteeltaankin siro. Ja jos nämä kaksi tulevat luonnostaan, voi taustalla vaania pelko niiden menettämisestä.

exercise-2766313_1280

”Joogan parissa voi alkaa vaatia ja suorittaa kuten missä tahansa toiminnassa, vaikka joogan filosofiaan nähden se onkin ristiriitaista,” pohtii Koskelin. ”Harrastajalla voi olla paineita vaikkapa asanoista tai edistymisestä.”

Itsekin olen joogataipaleeni alkuvaiheessa ajatellut, että tärkeintä asanoissa on syvyys, tekniikasta viis. Niinpä fuskasin systemaattisesti jokaisen chaturanga dandasanan. Sittemmin olen joutunut opettelemaan sen alkeista lähtien uudestaan. Tekniikka ei tullut itsestään.

Kaikille joogaoppilaille tunti ei aina ole auvoisa rentoutumisen keidas. Koskelinin mukaan ryhmässä joogaaminen saattaa pahimmillaan olla myös jatkuvaa vertailua muiden tekemisiin. Juuri joogan aloittanut voi kokea olevansa huono ja kelvoton verratessaan itseään ryhmäläiseen, joka on joogannut kymmenen vuotta. Tavoitteet ja oman suorituksen arviointi ovat tällöin huijarisyndroomalle tyypillisesti aivan epärealistiset.

Joogan opettaja huijarina

Monen joogaopettajan kauhuskenaariona on, että hänen tunneillaan lakataan käymästä. Koskelin kertoo, että huijarisyndroomasta kärsivä joogaopettaja voi tulkita tämän merkiksi siitä, etteivät ihmiset halua tulla tunnille, koska opettaja on huono, vaikka oikea syy on todennäköisesti opettajasta riippumaton, esimerkiksi flunssa-aalto.

Myös kollegat saatetaan nähdä uhkana, mikä voi heijastua jopa oppilaisiin saakka armottomuutena ja vaativuutena. Kun pintaa alkaa kuoria, sisältä paljastuukin vain tarve varjella omaa asemaansa.

flower-3050907_1920
Löytämällä rehellisesti oman äänen joogan opettamiseen opettajuus puhkeaa kukoistukseen.

Tie kohti yhä autenttisempaa ja luottavaisempaa opettajuutta – tai mitä tahansa roolia –  lähtee rehellisyydestä ja oman äänen löytämisestä. Se ei löydy kirjoista vaan omasta itsestä, tekemällä rehellisesti omaa harjoitusta ja ammentamalla siitä minkä hallitsee.

Jos oma harjoitus ei ole voimakasta vinyasaa, ei ole järkeä pyrkiä ammatillisesti pro-luokan vinyasaopettajaksi. Toki opettajan asiantuntemukseen kuuluu pystyä tarvittaessa pitämään myös tunteja oman mukavuusalueen ulkopuolella, mutta nekin toimivat vain omalla äänellä pidettyinä.

Miten minun kävi?

Oma huijarisyndroomani karisi pois hieman ennen väitöstilaisuuttani. Sitä edeltävät kuukaudet olivat ahdistava. Valvoin yöllä murehtimaan sitä, miten väitöstilaisuudessa viimeistään paljastuu, että olen huijannut tieni tohtoriksi. Pahimmassa tapauksessa koko väitöskirjani hylättäisiin ja päätyisin valtakunnan uutisiin epäonnistuneena väittelijänä.

Eräänä yönä ahdistuksen kourissa koin kuitenkin suunnattoman helpotuksen. Oivalsin, että se että tiedostan osaamiseni rajallisuuden ei tarkoita, että osaan liian vähän. Sen sijaan se tarkoittaa, että olen tutkimusalallani niin syvällä, että näen koko alueen laajuuden sekä sen, että oma väitöskirjani on vain pieni osa koko kokonaisuutta. Vain hyvin harva muista ihmisistä näkee tämän kentän samalla tavoin.

Tällöin ymmärsin, ettei tietojeni rajallisuus ole nolo, omasta kelvottomuudestani johtuva ongelma joka pitää siivota piiloon, vaan että sen tiedostaminen on ennemminkin vahvuus. Täydellisyys on ideaali, jota kohti voi kulkea mutta joka on ihan jokaisen ulottumattomissa. Lähestymme sitä vain eri kulmista, omassa tahdissa.

Tie kohti rehellistä ja lempeää läsnäoloa

Vanhat toimintamallit ovat syvään juurtuneita. Edelleen välillä huomaan kiirehtiväni, mitä motivoi toive olla edistyneempi kuin olen. Joogan polulla lapseni pitävät minut tietoisena siitä, missä kohtaa todellisuudessa olen. He ovat mestareita löytämään joogisen mielenhallintani heikot kohdat.

Asanaharjoituksessa edistymisen ei aina tarvitse tarkoittaa näyttävämpiä asanoita. Parhaassa tapauksessa se auttaa näkemään omia toimintatapoja. Mattoharjoitus ei ole muusta elämästä erillinen saareke. Vinyasa Slow -harjoitus osoitti minulle mullistavalla tavalla, miten taipumukseni suorittaa ja todistaa muille osaavani sai minut voimaan huonosti.

care-583238_1280

Rehellinen ja kiireetön svadhyaya, joogatekstien tutkiminen peilaten niitä omaanelämään, auttaa pysymään kartalla omasta tilasta. Pohjimmiltaan huijarisyndrooma perustuu harhaan, kyvyttömyyteen nähdä ja ennen kaikkea hyväksyä asiat sellaisina kuin ne ovat. Tällaisia haitallisia taipumuksia joogan polulla lähdetään hiljalleen kitkemään. Tiedostaminen on iso askel niiden purkamisessa: Kaikki käsitykseni eivät välttämättä ole tosia eivätkä hyödyllisiä.

Mikä on psykologin paras neuvo huijarisyndrooman kanssa elämiseen? ”Huijarisyndroomasta kärsivä liittää yleensä suorituksiinsa koko ihmisarvonsa. Tälllöin pienikin epäonnistuminen saattaa kokemuksellisesti olla hyvin raskas. Tämän tunnistaessaan voi yrittää itsensä kritisoinnin sijaan lempeästi ja myötätuntoisesti ymmärtää tilannettaan ja tarjota itselleen kepin sijaan porkkanaa. Helppoa se ei ole, mutta mahdollista!”

 

Mainokset

Uudenvuoden meditaatio

Vuodenvaihde on luonteva ajankohta tehdä katsaus kuluneeseen vuoteen ja suuntautua tulevaan. Sankalpa-meditaatiot kuuluvatkin uudenvuoden aattona monen joogastudion ohjelmaan. Tässä yksi tapa jolla tällaisen katsauksen voi tehdä.

snow-2910676_1920

  • Varaa itsellesi hetki aikaa tilassa, jossa sinua ei häiritä. Istu ryhdikkääseen ja miellyttävään asentoon. Voit sulkea silmäsi jos se auttaa keskittymään.
  • Tule tietoiseksi kehostasi. Tiedosta, miten jalkasi ja kätesi ovat, miten lantio sijoittuu alustalle, miten lantio kannattelee keskivartaloa, miten niska asettuu selkärangan jatkeeksi kannattelemaan päätä. Jos havaitset jännityksiä kehossasi, voit antaa niiden pehmentyä.
  • Seuraa sitten hetken aikaa hengitystä ja anna mielen liikehdinnän hieman tasoittua.
  • Palaa mielessäsi kuluneen vuoden alkuun. Mitä elämässäsi oli silloin meneillään? Muistele vuoden alun tapahtumia siirtyen kohti kevättä, keväästä kesään, kesästä syksyyn ja syksystä talveen. Mitä kaikkea elämässäsi tapahtui kuluneen vuoden aikana?
  • Mitkä hetket kuluneen vuoden tapahtumista olivat sellaisia, joissa koit syvää sisäistä rauhaa ja tyytyväisyyttä? Sellaisia, missä koit olevasi juuri siellä missä sinun on tarkoituskin olla ja tekeväsi juuri sitä, mitä sinun on tarkoitus tehdä; hetkiä, jolloin olit linjassa. Ehkä koit myös syvää yhteyttä ympäristöösi, universumiin tai korkeampaan voimaan. Näitä hetkiä voi löytyä paljon, tai ehkä löydät vain yhden tapahtuman joka oli hieman tähän suuntaan. Sillä ei ole merkitystä, tarkoitus ei ole arvostella kulunutta vuotta. Jos haluat, voit myös kirjoittaa näitä ylös.
  • Entä mitkä hetket olivat sellaisia, jotka herättivät ahdistusta, toiveen olla jossakin muualla? Sellaisia, missä koit ehkä olevasi olosuhteiden armoilla. Näitäkin voi löytyä enemmän tai vähemmän, sillä ei ole merkitystä tämän harjoituksen kannalta. Nämäkin voit halutessasi kirjoittaa ylös.
  • Kiitä kaikista kuluneen vuoden kokemuksistasi, ota kiitollisuudella vastaan niiden tarjoama opetus.
  • Suuntaa seuraavaksi katse tulevaan vuoteen. Mitä haluat viedä tästä vuodesta mukaasi? Nämä asiat ovat ehkä niitä sisäisen rauhan ja tyytyväisyyden sävyttämiä, joita hetki sitten tarkastelit. Löydätkö näille asioille kenties yhden yhteisen nimittäjän? Voit kirjoittaa senkin ylös. Jos et heti löydä täydellistä nimittäjää sille, mitä kohti haluat kulkea, se ei haittaa. Aina voit tarkentaa suuntaasi myöhemmin.
  • Entä minkä haluat jättää taaksesi? Nämä asiat ovat ehkä jälkimmäisestä listastasi.
  • Keskity vielä hetkeksi hengitykseesi. Voit ajatella, että jokainen uloshengitys päästää irti siitä, mikä ei sinua enää palvele ja tekee tilaa jokaiselle sisäänhengitykselle, joka on uusi alku kohti sitä mitä haluat kulkea.
  • Lopuksi voit vielä hetken aikaa ihan vain olla ja tarkkailla oloasi.

Mikään ei estä tekemästä tällaista meditaatiota myös muina ajankohtina. Aina välillä on hyvä tulla tietoiseksi siitä, minne olet menossa, mitä kannat mukanasi, mikä siitä on tarpeellista ja mistä voi luopua.

Vieköön uusi vuosi sinua kohti iloa, valoa ja rauhaa!

still-2608837_1920

Lue myös:

Linjassa

Linjaus on yksi keskeisistä asioista kun puhutaan asanoista. Millainen on turvallinen linjaus? Onko olemassa oikeita linjauksia vai päteekö jokaiseen hieman eri säännöt? Tänään en kuitenkaan tarkastele fyysistä linjausta vaan sitä mitä on olla linjassa itsensä kanssa.

IMG_20171110_150650
Osaava opettaja auttaa löytämään asanaan turvallisen linjauksen

Jooga on monelle odotettu hengähdyshetki arjen kiireiden keskellä. Hetkeksi saa heittää kaikki arkihuolensa ja kiireet sivuun ja ankkuroida huomionsa liikkeen ja hengityksen yhdistämiseen joogamatolla tai antaa ajatusten virran hetkeksi laantua meditaatiotyynyllä.

Tee vain harjoituksesi niin kaikki tapahtuu, kerrotaan astanga vinyasa -opettaja Pattabhi Joisin sanoneen. ”Kaikella” oletan hänen viitanneen joogan moniin hyötyihin.

Joskus pistin toivoni siihen, että tahkoamalla yhä enemmän ja yhä puhtaammin linjattuja asanoita kaikki ratkeaisi. Niin ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole käynyt. Harjoituksen jälkeen oma elämä odottaa aina, ja se voi tuntua yhtä epätyydyttävältä kuin aikaisemminkin. Olo voi olla masentunut, mielialat hallinnan ulkopuolella.

Vaikka asanoita myöten kaikki olisi ulkoisesti linjassa, sisäisesti kaikki voi olla hyvin vinksallaan.

Sisäinen linjaus

Kun olen sisäisesti linjassa, koen laajentuvani. Raja minun ja ulkomaailman välillä hälvenee, ja on helppo toimia yhdessä ulkomaailman kanssa. Tuntuu että kaikki virtaa. Ennen ahdistaneet asiat tuntuvat kutistuvan ja muuttuvan hallittaviksi. Kaikki tuntuu mahdolliselta. On helppo olla myötätuntoinen niin ajatuksissa, sanoissa kuin teoissakin.

Kun taas sisäinen linjaus on vinksallaan, tuntuu että käperryn kasaan. Olo on raskas, ja ulkomaailma näyttäytyy ennakoimattomana uhkana. Vastoinkäymiset tuntuvat suorastaan vyöryvän päälle ja olo niiden edessä on täydellisen avuton. Olen olosuhteiden uhri ja kaikki ilo ja toivo tuntuu kadonneen. Olen puolustuskannalla, ja syytän maailmaa itseeni kohdistuvan myötätunnon puutteesta.

woman-1006100_1920

Useimmiten oloni vaihtelee näiden kahden ääripään välillä. Saattaa olla myös niin, että koen olevani sisäisesti linjassa yhdellä elämän osa-alueella, vaikkapa työelämässä, kun taas toisaalla, esimerkiksi vanhemmuudessa, se on täysin kadoksissa.

Samaisen Pattabhi Joisin kerrotaan myös sanoneen, että haastavuudessaan astanga vinyasa -joogan neljän toinen toistaan vaikeamman sarjan voittaa mennen tullen viides ja tärkein sarja: perhe-elämä.

Tie sisäiseen linjaukseen

Asanan huono linjaus voi pitkällä – ja joskus lyhyemmälläkin! – tähtäimellä johtaa siihen että jotain menee hajalle. Alaselkä, olkapää ja polvet vahingoittuvat joogassa herkästi jos linjaus ei ole kohdillaan. Asanoiden ulkoinen linjaus löytyy kun asana on tasapainossa eikä kuormitus kohdistu liikaa yhteen kohtaan.

Sisäisiä linjausongelmia voi lähestyä vastaavalla tavalla. Kun elämässä on liikaa asioita, jotka vievät pois tasapainosta ja liian vähän tasapainoa tukevia asioita, heikko kohta alkaa hiljalleen antaa periksi. Pahimmillaan vauriot vaativat pitkäkestoista hoivaa parantuakseen.

On helppoa ryhtyä linjausnatsiksi asanoiden ulkoasun suhteen. Mutta miten paljon paremmin voisimmekaan jos olisimme yhtä tarkkoja sisäisen linjauksemme suhteen! Varaamalla erikseen aikaa itsemme ravitsemiseen sisäistä tasapainoa tukevilla asioilla!

Sisäinen linjaus huokuu ulospäin tyyneytenä ja lempeytenä, sisäänpäin kiitollisuuden tunteena. Vaikeuksien edessä sisäinen linjaus herättää toivon ja luottamuksen: tästäkin selvitään, ei mitään hätää.

love-1221449_1920

Yinjoogan opettamisesta

Mitä opettaja tekee kun oppilaat ovat marinoitumassa yinjooga-asanassa? Opettajan näkökulmasta vaikeinta voi olla se, ettei tee mitään.

Kun ensi kertaa tutustuin yinjoogan opettamiseen, yllätyin kun yhtenä puheenaiheena oli, että opettajan voi olla vaikeaa opettaja tekee harjoituksen aikana. Itse en oppilaana ollut tullut edes miettineeksi, mitä opettaja mahtaa puuhailla sillä aikaa kun marinoidun asanassa.

Kerran ohjattua yinjoogaharjoitusta tehdessäni ihan asiakseni mietin, kiinnostaako minua edes, mitä opettaja puuhaa. Huomasin, että ei kiinnosta – kunhan oppilaat ovat mukavasti asanassa.

Kuitenkin ensimmäisillä kerroilla kun pääsin itse ohjaamaan harjoitusta, huomasin että minuutit voivat opettajan näkökulmasta olla pitkiä. Olen koonnut tähän asioita joita nyt muutaman vuoden yiniä ohjanneena olen todennut toimiviksi.

morning-2438775_1920.jpg
Yinjooga johdattaa sisäisen hiljaisuuden äärelle.
  • Turvallisen ja tarkoituksenmukaisen linjauksen mahdollistaminen

Opettajan tärkein tehtävä on ensin varmistaa, että kaikki ovat turvallisissa ja tarkoituksenmukaisissa asennoissa ja että muutenkin oppilailla on kaikki hyvin. Joskus tämä tarkoittaa asanan hienosäätöä tai vaihtoehtoisen asanan tarjoamista, ja niitä on hyvä aina olla takataskussa.

  • Sanallinen ohjaaminen

Sanallinen ohjaaminen on liki välttämätöntä kun asetutaan asanoihin ja useimmiten myös kun niistä tullaan pois. Sanallista ohjaamista voi myös käyttää asanoiden aikana oman asanan hienosäätämiseksi ja rentoutumisen syventämiseksi.

  • Avustaminen

Joskus opettaja voi kierrellä tekemässä hemmottelevia ja asanan parhaita piirteitä korostavia avustuksia. Hyvä avustus on tarkoituksenmukainen, tervetullut ja sellainen, ettei oppilaalle tule tarvetta vastustaa sitä.

Avustuksen tarkoituksena ei ole väkisin viedä asanaan syvemmälle kuin mikä on oppilaan keholle hyväksi. On myös hyvä pitää mielessä, että vaikka useimmat rakastavat kosketusta, jollekin se voi olla kauhistus, tai joskus on hetkiä jolloin kosketus rikkoo keskittyneen tilan.

  • Joogatietouden syventäminen

Harjoituksen aikana on hyvää aikaa kertoa rauhassa esimerkiksi yinjoogasta yleisesti, sen taustalla olevasta kiinalaisesta lääketieteestä, anatomiasta tai jostakin tuntiin sopivasta joogafilosofian teemasta.

Puhe on yleensä viisasta ajoittaa tunnin alkuun. Äänen on hyvä olla rauhallinen mutta kuuluva, niin ettei oppilaiden tarvitse pinnistellä kuullakseen. Voi olla myös hyvä antaa oppilaille lupa korvien sulkemiseen jos ei sillä kertaa jaksa kuunnella.

  • Pienet ekstrajutut

    IMG_20171203_123944
    Äänimaljat ja yinjooga ovat monen mielestä toimiva yhdistelmä!

Joskus tunneilla voi olla jotain pientä ekstraa asanoiden aikana. Esimerkiksi runot taiaforismit voivat toimia, tai vaikkapa eteeriset öljyt, mantrat tai äänimaljojen soitto asanoiden aikana. Jos taitaa shiatsun tai jonkin muun hoitomuodon, sitä voi yhdistää mukaan harjoitukseen. On kuitenkin hyvä pitää asanat keskiössä ja muistaa, että myös ihan perustunti ilman mitään sen kummempaa rekvisiittaa on aina toimiva.

  • Hiljaa paikallaan läsnä oleminen

Tämä on yinjoogan opettajan tärkein taito. Kaikkea tilaa ei tarvitse täyttää ohjeilla ja informaatiolla. Aina ei tarvitse avustaa. Oppilaille on hyvä antaa omaa, rauhallista, pyhää tilaa oman kokemuksen syventämiseksi. Tämä voi samalla olla opettajalle vaikeinta.

Tärkeää on kuitenkin muistaa pysytellä joka hetki läsnä tilannetta seuraten ja olla tarvittaessa oppilaiden saatavilla eikä unohtua omiin ajatuksiinsa – ainakaan pitkäksi aikaa. Vaikka aika kulkisi omasta näkökulmasta hitaasti, tämä ei välttämättä ole oppilaan kokemus.

Siinä missä useiden minuuttien hiljaisuus on yhdelle tervetullut hengähdyshetki aistien ylikuormituksesta, se voi toiselle olla ahdistavaa. Tilannetaju on opettajan tärkein taito: milloin antaa tilaa, milloin ohjailla tunnelmaa sanoin, milloin taas muilla keinoilla.

IMG_20171107_175036

Näin löydät kadonneen joogainspiraation!

Käykö sinullekin joskus niin, ettei harjoitusta tule tehdyksi vaikka tietääkin sen olevan miellyttävää ja tekevän hyvää? Herättele lyhyellä harjoituksella into uudelleen!

Kesän ja uuden vuoden jälkeen moni löytää yhtäkkiä uutta intoa uusiin harrastuksiin. Syksyn ja kevään edetessä into usein lopahtaa. Yksi tehokas menetelmä omien odotusten, ajatusten ja rajoitusten purkamiseen on kirjoittaminen.

writing-2436476_1920Ajatukset, jotka normaalisti virtaavat asiasta toiseen, ovat luonteeltaan katoavaisia ja abstrakteja. Kirjoittaminen auttaa tekemään ne konkreettisemmiksi, jolloin niitä voi arvioida uudelleen. Toisaalta kirjoittamalla ylös hyviä ideoita, ne saavat voimaa toteutua.

Harjoitus joogainspiraation herättämiseksi

  1. Istahda rauhassa alas kynän ja paperin kanssa.
  2. Kirjoita paperille viisi syytä, miksi sinun pitäisi joogata.
  3. Kirjoita paperille viisi lempisyytäsi, miksi et siltikään saa joogatuksi.
  4. Tarkastele ensimmäistä listaasi. Ovatko syyt joogata riittävän motivoivia? Ovatko sinun syysi joogata tavoittelemisen arvoisia? Voit merkata esimerkiksi korostuskynällä juuri tällä hetkellä tärkeimmän motivoivan tekijän.
  5. Tarkastele toista listaasi. Pohdi vastalääke jokaiselle syylle olla joogaamatta. (Esim. ”Ei ole aikaa.” > ”Herään aamulla kymmenen minuuttia aikaisemmin ja teen heti ainakin kaksi lempiasanaani.”) Muista olla lempeä ja kannustava itsellesi.

Inspiraatio voi löytyä myös innostavia joogakirjoja lukemalla. Niitä voi lainata ensi hätään kirjastosta. Myös jollekin joogakurssille tai -retriittiin osallistuminen voi olla inspiroiva kokemus, kuten myös jonkin sinulle aivan uuden joogatyylin kokeileminen.

Kadonnut inspiraatio voi löytyä myös joogamatkalta! (Kuva: Janina Tainio)

Joogafilosofian näkökulma

Se ettei harjoitusta tule tehdyksi ei ole uusi ongelma harjoituksessa. Se on niin klassinen este, että se noteerataan jopa klassisissa joogateksteissä.

Patanjali listaa Yoga-sutrassa (1.30.) yleisimpiä joogassa edistymisen esteitä. Laiskuus, alasya, on näistä yksi. Tässä yhteydessä laiskuus tarkoittaa, ettei harjoitusta tule tehtyä vaikka tietää kykenevänsä siihen ja ymmärtää, miksi sitä kannattaisi tehdä eikä harjoitukselle ole mitään varsinaisia esteitä.

Toimivia vastalääkkeeitä laiskuudelle ovat itsekuri, erityisesti ruokavalion säännöstely, joka ruokkii päättäväisyyttä ja herättelee innostusta. Itsekuri ja ruokavalion säännöstely auttaa saamaan aisteja takaisin haltuun sen sijaan, että olisi aina aistiensa armoilla. Näin saa taas vähitellen oman elämänsä ohjat haltuunsa. Usein tämä palkitsee voimallisemmin kuin pelkkään mukavuudenhaluun perustuva toiminta.

Vinkki! Tätä menetelmää voi soveltaa mihin tahansa asiaan, johon kaipaat lisää intoa.

Lue täältä lisää vinkkejä joogainpiraation löytämiseen.

Jooga ja uskonto

Tuleeko joogatessa epähuomiossa palvottua itselle vieraita Jumalia ja harjoitettua vierasta uskontoa? Tämän pulman ytimestä löytyy joogan ja uskonnon käsitteiden monimuotoisuus.

om_yoga_meditation_relax_quiet-1375243.jpg!dKysymykset joogan ja uskonnon välisestä suhteesta koskettavat varhaiskasvattajia ja opettajia joogan ja buddhalaisuuteen pohjautuvien mindfulnesstekniikoiden suosion kasvun myötä.

Ne ovat hyviksi havaittuja työkaluja lasten mielialan säätelyn ja keskittymiskyvyn tukemiseksi, mutta voiko niiden käyttäminen olla joidenkin vanhempien vakaumuksen vastaista?

On ihmisiä, jotka eivät halua tulla joogatunneille, koska katsovat niiden sotivan omaa maailmankatsomusta vastaan. On myös ihmisiä, jotka haluaisivat kokeille joogaa, mutteivät uskalla, koska se aiheuttaisi lähimmäisten keskuudessa pahennusta.

Miten joogaan tulisi siis suhtautua? Ovatko asanat vaaraksi omalle jumalasuhteelle? Mihin sitoudun tehdessäni asanoita?

Joogan tekniikat ja niiden päämäärä

On tärkeää ymmärtää, että joogan asanat ja muut tekniikat ovat vain asanoita ja muita tekniikoita, ei sen enempää. Sellaisinaan niihin ei ole piilotettuna mitään salaista agendaa.

Asanoiden päämääränä on pitää keho terveenä ja mieli tasapainoisena, ei sen enempää. Asanat voisi hyvin korvata tasapainoisella voimaharjoittelun, lenkkeilyn ja rentoutumisen yhdistelmällä, mutta asanoiden hyvänä puolena on se että ne ovat monipuolisia ja tasapainottavat kehoa ainakin silloin, kun ne tekee järkevästi.

Ayurvedan näkökulmasta asanoita voidaan käyttää tasapainottamaan ylikierroksia (rajas) ja velttoutta (tamas) jolloin saavutetaan selkeä ja tyyni tila (sattva). Asanat ovat valmistava harjoitus siihen, mihin niiden aikaansaamaa kirkasta tilaa sitten haluaakaan käyttää.

Tarkoitus, johon asanoiden kautta saavutettua sattvista tilaa soveltaa, ei piile itse asanoissa vaan sen voi valita vapaasti. Sitä voi käyttää vaikkapa klassisen joogan eettisten ohjenuorien vastaisestikin. Joogan tekniikoiden avulla voi kehittää itsestään esimerkiksi harvinaislaatuisen valppaan rosvon.

Viisaampaa on kuitenkin hyödyntää selkeä ja tasapainoinen olo siihen, että hoitaa velvollisuutensa hyvin ja kohtelee muita ystävällisesti. Voi myös valita käyttää tämän tilan tuoman mielenrauhan ja parantuneen keskittymiskyvyn mantrameditaatioon tai kristilliseen rukoukseen, mutta lähtökohtaisesti itseään ei tarvitse sitoa mihinkään ennalta määrättyihin uskonnollisiin dogmeihin.

Voisi sanoa jopa niin, että varsinainen joogaharjoitus voi alkaa vasta kun kirkas, sattvinen tila on saavutettu.

ganesha-2721714_1920
Ganeshan patsas kuuluu monen joogastudion varustukseen

Jooga uskonnollisena harjoituksena

Joogastudioiden sisustus usein tukee mielikuvaa asanoista lähtökohtaisesti uskonnollisena harjoituksena. Monen joogastudion varustukseen kuuluu ainakin yksi jonkin hindujumalan tai Buddhan patsas tai kuva. Useimmiten sillä on kuitenkin rooli ainoastaan koristeena tai itämaishenkisen tunnelman luojana.

Uskonnollinen jooga on aivan eri asia kuin jooga terveyttä ylläpitävänä harjoituksena, mutta asanoita, hengitystä ja keskittymistä kannattaa hyödyntää myös siinä.

Uskonnollinen joogaharjoitus on erilainen kuin monille tutumpi asanaharjoitus. Uskonnolliselle joogan tielle lähteminen on aina tietoinen, oma valinta. Uskonnollisen joogaharjoituksen tekniikoihin voi kuulua esimerkiksi Jumalan nimien toistaminen ja pyhien tekstien lukeminen.

Asanat toimivat tällöin keinona valmistaa kehoa ja mieltä tähän tarkoitukseen. Myös peittelemättömän uskonnollisessa, A.C. Bhaktivedanta Swami Prabhupadan Bhagavad-Gita -kommentaarissa viitataan asanoihin voimisteluliikkeinä (BG 6.3.).

Joogan ja uskonnon käsitteet

Hämmennys joogan suhteen juontuu pitkälti siitä, ettei länsimaissa ole joogalle omaa kategoriaa vaan se koitetaan mahduttaa milloin liikuntaan, milloin uskontoon, kertoo 90-luvulta saakka intensiivisesti jooga harjoittanut, joogaopettajia kouluttava uskontotieteistä väitellyt Janne Kontala.

Eikä tässä vielä kaikki: ”Ei ole vain niin, että jooga ei istu meidän kategorioihimme, vaan myös niin että meidän uskontomme ei istu joogan kategorioihin”, Janne jatkaa. ”Näissä on on puolin ja toisin taustalla aika erilaiset tavat jäsentää todellisuutta.”

Ymmärrämme uskonnon usein tietyn dogmikokoelman totena pitämisenä ja seuraamisena. Joogan lähestymistapa on erilainen: Mitään joogan väitteitä ei tarvitse uskoa! Ne voi halutessaan ottaa vastaan mahdollisuuksia ja kokeilla itse, toimivatko ne omalla kohdalla.

Joogan ajatuksena ei lähtökohtaisesti ole syöttää itselle vieraita ajatuksia vaan oppia löytämään se mikä on itselle totta. Hyvin usein käy ennen pitkää niin, että nämä oivallukset ovat joogatekstien kanssa yhteneväisiä – mutta edelleenkään oma uskonnollinen integriteetti ei ole vaarassa.

Joogan hyödyistäyoga-2662234_1920

Jos joogaan liittyvät harjoitukset aiheuttavat voimakasta vastustusta, ne onviisaampaa jättää väliin. Ei ole tarkoituksenmukaista ehdoin tahdoin altistaa itseään millekään sellaiselle, missä kokee tekevänsä kompromisseja itsensä suhteen.

Jos kuitenkin päätyy joogan pariin, voi luottaa olevansa turvassa. Yksi hyödyllinen tapa ymmärtää jooga on nähdä se aivojen uudelleen ohjelmoimisena niin että kirkkaasta, miellyttävästä tyyneyden tilasta tulee vähitellen oletusasetus. Tästä tilasta käsin on parempi lähteä täyttämään tehtäviään, mitä ne sitten ovatkaan.

Pienikin häivähdys tällaisesta tilasta auttaa esimerkiksi päivähoidossa lapsia rauhoittumaan ja ottamaan toiset huomioon. Koululaiset hyötyvät sattvisen tilan myöntä parantuneesta keskittymiskyvystä. Nämä pätevät yhtä lailla myös aikuisiin.

Jooga on helppoa!

Moni ajattelee joogan olevan vaikeita asentoja. Jooga-asanat eivät kuitenkaan koskaan ole vaikeita. Kerron tässä, miksi.

yoga-1568023_1920
Skorpioni

”Minä en sitten koskaan ole joogannut enkä taivu mihinkään ja kaikenlaista vaivaakin on, mutta jätän sitten vaan tekemättä osan.” Tämän kommentin olen kuullut monta kertaa, kun joku on ensimmäistä kertaa joogatunnilla.

Sen taustalla on toisaalta toivo siitä, että jooga voisi tehdä itselle jotakin hyvää, ja toisaalta pelko siitä, että se on ehkä saavuttamattomissa.

Joogan ei kuitenkaan ole tarkoitus olla vaikeaa. Ei ole kovinkaan hyödyllistä vääntää itseään asentoihin, joihin oma keho ei sovellu. Sen sijaan on hyödyllistä löytää sellainen tapa liikkua, joka tekee oman olon tasapainoisemmaksi, tyynemmäksi ja miellyttävämmäksi. Tähän ei ole koskaan pitkä matka, mutta vaatii hieman herkkyyttä löytää tapa, jolla siihen pääsee.

Tietoisuuden herättäminen

Nykyjoogasta tulee usein sellainen vaikutelma, että se soveltuu vain nuorille, hyväkuntoisille ja notkeille. Sosiaalisen median tarjoama joogakuvasto tukee tätä. On näyttävämpää poseerata kyynärvarsien varassa skorpioniasennossa kuin vaikkapa selinmakuulla hartiasillassa.

IMG_20171016_133604
Hartiasilta

Näyttävyys ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen asanan tehokkuuteen hoitavassa mielessä saati sitten omiin joogataitoihin. Ketteryyttä ja kehonhallintaa ne kyllä edellyttävät.

Yksi joogan tarkoituksista on tulla tietoisemmaksi. Suurimmaksi osaksi toimimme automaattiohjauksella. Aikaisemmat kokemukset määrittävät suureksi osaksi, miten reagoimme ympäristöömme.

Myös se miten käytämme kehoa, on pitkälti automaattista. Olitko hetki sitten tietoinen niskasi asennosta? Entäs siitä miten nilkkasi olivat? Tunnetko niitä oikeastaan edes nyt kun tietoisesti tuot niihin huomiotasi? Ensimmäinen askel joogassa on tiedostaa, missä on juuri nyt.

Automaattiohjauksesta kohti tietoisuutta

Jotkut toistuvat tavat olla ja liikkua tuovat kehoon ylimääräistä rasitusta. Siihen voi hakea helpotusta esimerkiksi hieronnasta tai satunnaisista joogatunneista, mutta jos tavassa käyttää omaa kehoa arjen keskellä ei tapahdu muutosta, kolotukset palaavat ennen pitkää.

Pitkittyneet kolotukset tekevät olon turhautuneeksi: ”Ärsyttävää kun hartiat ovat aina jumissa ja muutenkin hirveä stressi koko ajan päällä!” Tämä vahvistaa huonon voinnin kierrettä entisestään.

Voimakas jooga voi joskus toimia. Joskus se taas voi rasittaa kehoa entisestään. Joogassa tapahtuneet loukkaantumiset eivät ole epätavallisia. Niiden perimmäisenä syynä on puutteellinen tietoisuus siitä, mikä on omalle keholle hoitavaa.

Kierre alkaa purkautua siinä kohtaa, kun alkaa tiedostaa, miten voi ja miltä eri asiat tuntuvat. Se voi alkaa purkautua myös siinä kohtaa kun oivaltaa, ettei oikeasti hahmota vaikkapa yläselkäänsä. Siinä kohtaa alkaa päästä jyvälle siitä, mitä oma keho kaipaa. Tietoisuus on ensimmäinen askel, ei isot liikkeet.

Pienin askelin! 

leaf-2597122_1920

Kun löytää asentoja ja liikkeitä, jotka tuntuvat hyviltä ja joiden jälkeen olo tuntuu miellyttävän virtaavalta, koko olemisen tapa muuttuu. On parempi olla.

Millainen harjoitus sitten tukee tällaisen yhteyden löytämistä? Vaikeat asennot harvoin opettavat mitään hyödyllistä. Vaikeat asennot opettavat, että minusta ei ole tähän. Sellaisella kokemuksella ei tee mitään.

Helpot liikkeet ja asennot, joissa on hyvä olla ja hengittää, ovat sen sijaan hyvinkin hyödyllisiä. Niissä oppii, että minunkin on mahdollista tuntea oloni tyyneksi ja miellyttäväksi, tai ainakin vähemmän kivuliaaksi. Alati kipuilevien hartioiden on myös mahdollista tuntua rennoilta ja vapailta!

Kun saa kokea tämän olevan mahdollista, oppii vähitellen myös tiedostamaan, milloin olo muuttuu kireämpään suuntaan ja mitkä asiat ja asennot taas ylläpitävät virtaavaa oloa. Myös sisäinen puhe voi alkaa muuttua. Jos hartioita kiristää, sen voikin nähdä viisaan kehon antamana merkkinä siitä että on ehkä syytä vähän hellittää.

Tämä ei tarkoita että esimerkiksi usein haastaviksi koetut käsitasapainot pitäisi siivota pois omasta harjoitusohjelmasta jos ne siellä jo ovat. Kun kehonhallinta paranee, jossain vaiheessa käsien varassa tasapainoilu voi olla seuraava mielekäs askel omalla joogapolulla. Jos kyseessä on pieni askel, se ei silloin ole vaikea. Silloin asanan hallitessaan kokeekin osaavansa kannatella kehoaan uudella tavalla. Sellainen kokemus on avartava.

Hallitusti ja turvallisesti

Helppo ei kuitenkaan tarkoita löysää ja laiskaa. On olemassa joitain ohjenuoria siihen, millaiset helpoilta tuntuvat asennot ovat hyödyllisiä ja mitkä eivät. Alussa opettajan tarkka silmä ja asiantunteva ohjaus on avainasemassa harjoituksen pitämisessä turvallisissa rajoissa. Vähitellen oppilaan oma kehotietoisuuskin kehittyy.

Parhaimmassa tapauksessa jo ensimmäinen joogatunti on auttanut näkemään, että minunkin on mahdollista liikkua hoitavalla tavalla ilman kipua, ja se riittää. Rajoittavan pelon tilalle astuu luottamus, jolla voi olla mullistava vaikutus omassa elämässä.

Krishnamacharyan, jolta monet modernin joogan opit ovat peräisin, kerrotaan sanoneen, että joogaan riittää että pystyy hengittämään. Kaikki muu on ekstraa.

smile-191626_1920
Kun asanassa pystyy hymyilemään aidosti, harjoitus on todennäköisesti hoitavaa!

Aiheesta muualla: J Brown: Yoga is not Hard

Täydellistä joogamattoa etsimässä

Kauden alkaessa moni joogan aloittaja kysyy vinkkiä maton valintaan. Omalla joogataipaleellani olen kokeillut jos jonkinlaisia mattoja. Lue tästä oman joogamattoni tarina ja nappaa parhaat vinkit täydellisen maton metsästykseen!

IMG_20170923_113745

Kun joogamaton hankinta on ajankohtaista, valinnanvara voi hämmentää. Mattoja on paksumpia, ohuempia, eri materiaaleista tehtyjä, eri värisiä, jopa kuvioituja. Miten löytää se täydellinen matto?

Valintaa ei mitenkään auta se tosiasia, että on pitkälti makuasia, millainen matto kenelläkin toimii – ja tämä toisaalta mahdollistaa laajan valikoiman. Joitain ohjenuoria on onneksi kuitenkin mahdollista antaa.

Ensimmäinen joogamattoni

IMG_20170923_093341
Kohta 20-vuotias vihreä joogamattoni Aurajoogan salilla

Ensimmäinen ostamani joogamatto on edelleen suosikkini. Ostin sen Astangajoogakoululta melkein 20 vuotta sitten. Silloin valikoimassa oli kahta mattomerkkiä, ja tätä kalliimpaa, muistaakseni 70 markkaa maksanutta mattoa sai kahdessa värissä.

Astangajooga jäi jossain kohtaa, mutta lasten syntymän jälkeen aloitin joogan uudelleen tosissani. Ajattelin, että vanha mattokin pitää uusia kun vanha ei enää ole ihan priimakunnossa. Koska matto oli kertakaikkiaan aivan loistava, päätin investoida toiseen samanlaiseen – mutta vain huomatakseni, että niiden valmistus on lopetettu.

Samalla joogamattovalikoima oli kasvanut räjähdysmäisesti. Päätin panostaa laatuun ja ostin kaikkein kalleimman merkkimaton. Sen kerrottiin voivan olla alkuun liukas, ja niin se olikin. Kuitenkaan edes vuoden ahkeran käytön jälkeen matto ei tarjonnut lupaamaansa pitoa. Vähitellen se jäi kaapin perukoille.

Kokeilin myös joitain muita mattoja, jotka olivat ihan hyviä, mutta edelleen käytän eniten sitä aivan ensimmäistä, vihreää mattoa. Hyvin usein teen rauhallista harjoitusta kotona ihan tavallisella matolla – joogamatto ei siis ole välttämätön asanoiden tekemiseen!

Miten siis löytää unelmamatto?

On pitkälti makuasia, millainen matto kenelläkin toimii, mutta joitain ohjenuoria on mahdollista kuitenkin antaa.

Jos teet dynaamista harjoitusta, pidät alaspäin katsovasta koirasta ja aiot ehkä jopa hikoilla, maton pitää olla ensisijaisesti pitävä. Harjoitusta häiritsee, jos jalat ja kädet liukuvat Moni kokee ohuen maton toimivammaksi dynaamiseen harjoitteluun. Oman kokemukseni mukaan luonnonkumi on pintamateriaaleista kaikkein pitävin – kumiallergikolle se ei tosin sovi.

IMG_20170921_080340
Paksut matot ovat miellyttäviä, jos harjoitus sisältää paljon lattia-asanoita.

Jos taas harjoituksesi sisältää lähinnä lattia-asanoita, maton pitävyydellä ei ole niin suurta merkitystä. Voi olla, että paksumpi ja pehmeämpi matto tuntuu miellyttävämmältä. Ja jos teet harjoitusta kotona tai kesällä nurmikolla, et välttämättä tarvitse mattoa ollenkaan!

Myös maton paino on tärkeä huomioida. Kevyttä mattoa on mukavampi kantaa mukana kuin painavampaa, mutta painavampi asettuu tukevammin lattialle.

Matkoilla olen kokenut ohuenohuen matkamaton korvaamattomaksi. Se ei vie juurikaan tilaa, sen voi taitella kasaan tai sitä voi pitää rullalla.

Kalliimpi matto ei välttämättä ole parempi matto, kuten sain itse kantapään kautta oppia. Toisaalta kaikkein halvimmatkaan ovat harvoin niitä parhaita. Hinta ei siis suoraan kerro mitään sitä, miltä matto tuntuu harjoitusta tehdessä. Yksi asia, joka on hyvä pitää matto-ostoksilla mielessä on ekologisuus: miten maton kierrätys onnistuu?

Sen oikean maton löytyminen on onnenkauppaa, ja usein valinnan joutuu tekemään aika lailla sokkona. Lisäksi maton tuntuma usein muuttuu ensimmäisten käyttökertojen aikana. Monella studiolla on myynnissä samoja mattoja, joita vuokrataan tunnille käyttöön. Tällainen testausmahdollisuus kannattaa hyödyntää!

Tärkeää on kuitenkin pitää mielessä, että jooga ei ole välineurheilua. Joogan harjoittamiseksi riittää kyky hengittää, kaikki muu on ekstraa. Jos laadukas ja silmää miellyttävä matto inspiroi tekemään lisää harjoitusta, se on silloin erittäin paikallaan!

IMG_20161116_163005
Matkamatto Marbellan rannalla

 

 

Anneli Rautiainen – suomalaisen iyengarjoogan pioneeri

Anneli Rautiainen on rautainen iyengarjoogan ammattilainen. Hän on käynyt ammentamassa oppia itsensä B.K.S. Iyengarilta Punessa. Mikä hänen mielestään on iyengarjoogan ydin tai jooganopettajan tärkein taito?

Anneli on Studio Yaman omistaja ja pääopettaja. Hän kuuluu myös helmikuussa 2018 alkavan Slow Yoga -opettajakoulutuksen kouluttajatiimiin. Hän tutustui joogaan 70-luvulla silloisen miehensä kanssa, mutta sitten tanssi vei mukanaan. Tanssista tulleet vammat kuljettivat kuitenkin takaisin joogan pariin.

Anneli löysi iyengarjoogan asuessaan New Yorkissa taiteilija-apurahan turvin 90-luvun alussa. Healing-tekniikoita etsiessään hän kuuli, että iyengarjooga voisi olla avain kaikkeen. Kymmenen vuoden Anneli kävi ulkomailla monissa iyengarjoogastudioissa, ja vuonna 2002 hän toi lajin Suomeen.

Anneli on opiskellut iyengarjoogaa sen alkulähteillä Intian Punessa itse tyylisuuntauksen isän, B.K.S. Iyengarin kanssa ja lisäksi hänen lastensa Geetan, Prashantin ja Sunitan ja lapsenlapsensa Abhijatan kanssa. ”Intialainen opetustapa on hyvin vauhdikas ja fyysinen”, Anneli kertoo.

21845564_10155491783861206_1374376340_o
Anneli Punessa, Intiassa polvijoogatunnilla

 

Iyengarjooga

Luonnehtisitko lyhyesti iyengarjoogan ydintä – miten se eroaa muista joogasuuntauksista?

Iyengarjooga painottuu harjoituksessa hyvin tarkkaan kineettiseen aistiin, joka avaa myös pikku hiljaa tietoisuuden joka tasolle. Mieli ja keho tulevat toistensa kanssa läheisempään kosketukseen, ja kaikki aistit tarkentuvat.

Olet tuonut iyengarjoogan Suomeen. Miten se on otettu täällä vastaan?

Tämä on ollut pitkä prosessi. Suomalaiset eivät ole valmiita heti työskentelemään niin tarkasti itsensä kanssa. Onhan se toki myös ahdistavaa. Kehotietoisuus nostaa pintaan asioita, joita ei välttämättä haluaisi käsitellä.

Iyengarjooga rantautui Isoon-Britanniaan jo yli 50 vuotta sitten, ja siellä se on erittäin suosittu joogamuoto, kuten monessa muussakin maassa, jossa sillä on pidemmät juuret. Suomessa valmistuneita iyengarjoogan opettajia on tällä hetkellä noin 30. Toivon, että se saisi pikku hiljaa lisää jalansijaa.

21706888_10155491783121206_693020520_o

Iyengarjooga ja Slow Yoga

Mutta miten Anneli on mukana Slow Yoga -koulutustiimissä? Tarkastellaanpa ensin, miten Slow Yoga ja iyengarjooga liittyvät toisiinsa.

”Slow Yogan hidastavia ja meditatiivisiä asanoita ja niiden suoritustapaa korostava lähestymistapa on osa vanhaa hathajoogaperinnettä. Slow Yoga ei tässä mielessä ole mikään uusi keksintö, uutta on vain laittaa harjoitukselle nimi joka kuvaa hidasta
ja hidastavaa harjoitusta”, kertoo Janne Kontala, Slow Yogan pääopettaja. ”Tämä lähestymistapa on joogalle keskeinen, ja sen takia se löytyy hieman eri tavoin paketoituna monista erinimisistä suuntauksista.”

”Iyengarjooga perustuu B.K.S. Iyengarin merkittävään, koko elämän kestäneeseen työhön tuoda jooga mahdollisimman monien ulottuville. Tässä työssään hän teki innovaatioita, kuten apuvälineiden käyttö ja tarkat kehon linjaukset, joita voidaan käyttää tehostamaan harjoittelua, tekemään se turvalliseksi, ja tuomaan harjoitus monenlaisten harjoittajien ulottuville.”

Mikä sitten on Slow yogan suhde iyengarjoogaan? ”Slow yogassa sovelletaan tarpeen mukaan joitan Iyengar-joogan keskeisiä välineitä. Lisäksi Slow yogassa pyritään seuraamaan Iyengarin esimerkkiä ja henkeä etsiä jatkuvasti uusia ja toimivia keinoja tehdä harjoituksesta tehokasta ja turvallista.”

Joogan opettaminen

Anneli opettaa Slow Yoga -opettajakoulutuksessa asanoita, pranayamaa ja ohjaamisen pedagogiikkaa. ”Janne kutsui, ja otin haasteen vastaan”, Anneli kertoo. ”Mielestäni Slow Yoga -opettajakoulutus on hyvä tie tutustua iyengarjoogaan, syventää omaa harjoitusta ja päästä lähemmäksi joogan salaisuutta!”

Opettamisen pedagogiikalle on Annelin mukaan suuri tarve: ”Monet opettajat länsimaissa ovat alkaneet opettaa joogaa niin kuin opettajakoulutuksissa opetetaan: tarjoten liikaa informaatiota. Tämä voi viedä tilaa oppilaan omalta kokemukselta ja oivallukselta. Se on hyvin sääli ja voi viedä joitakin oppilaita pois kentältä.”

Entäs mikä on Annelin mielestä jooganopettajan tärkein taito? ”Oppilaiden kuuntelu monella tasolla. Sen sijaan, että mentäisiin kasetti päässä pitämään tuntia, pidetään tunti juuri niille oppilaille, jotka tänään ovat sinne tulleet.” Tässä riittääkin haastetta: vaatii aivan erilaista valppautta nähdä, mitkä ovat oppilaiden tarpeet ja ohjata sen mukaan kuin suunnitella tunti ennakkoon valmiiksi ja pitäytyä omassa suunnitelmassaan riippumatta siitä, ketkä tunnille osallistuvat.

IMG_1730Anneli jakaa asiantuntemustaan joogan opettamisesta Slow Yoga -opettajakoulutuksessa 2018 – 2019 Turussa ja Kuopiossa.

Mantrojen hoitava voima: Meri Tiitolan haastattelu

Joogamattoajatelmia haastatteli mantajoogan opettaja Meri Tiitolaa. Millaista mantrojen opiskelu on? Mikä mantroista tekee erityisiä? 

 

60F0FF6C-53C0-4156-8897-90179B3E8891
Meri Tiitola on valmistunut Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin osastolta ja opettaa sekä laulamista että joogaa. Meri on opiskellut mantrajoogaa vuodesta 2011 Radha Sundararajanin ja Menaka Desikacharin johdolla. Kuva: Li Bäckström

 

Miten löysit mantrat?
Olen jostain teini-iästä saakka ollut kiinnostunut laulamisesta ja erilaisista laulutyyleistä. Opiskellessani kansanmusiikkia Sibelius-Akatemiassa, olin yhden lukukauden vaihdossa Chennaissa, Intiassa. Halusin lähteä jonnekin kauas, jossa musiikki olisi erilaista kuin Suomessa ja Suomen lähialueilla ja Intia valikoitui vähän sattumalta. En silloin vielä harrastanut joogaa mutta opin rakastamaan monenlaista intialaista musiikkia.

Joitakin vuosia myöhemmin aloitin astangajoogan ja törmäsin mantroihin. Halusin tietää niistä lisää ja oppia lausumaan oikein yms. Kävin joillakin Janne Kontalan ja Måns Broon kursseilla kunnes löysin Krishnamacharya Yoga Mandiramin Vedic Chant -intensiivikurssin ja matkustin uudelleen Chennaihin. Mantroissa yhdistyy hyvin kiinnostukseni musiikkiin ja ihmisääneen sekä joogaan.

Miten mantrat eroavat tavanomaisista lauluista tai sanoista?
Mantroista sanotaan, että niiden avulla päästään lähemmäs todellista itseä. Mantrojen resitointi on ennen kaikkea sisäinen projekti ja sillä yritetään vähentää minä-keskeisyyttä. Minulle se on ennen kaikkea meditaatiota ja siitä on riisuttu monia musiikin elementtejä pois, jotta olisi helpompi hiljentää mieli.

Ajattelen, että musiikin keskeinen tehtävä on herättää tunne-elämyksiä ja saada ihminen vaikkapa tanssimaan tms. riippuen musiikin tyylistä. Mantrojen avulla voi taas puhdistaa itseään niin, että tunteet tulevat spontaanimmin ja musiikista voi ehkä nauttia entistä enemmän. Itselleni on ainakin käynyt näin. Luulen, että musiikin avulla on mahdollista tehdä samanlaisia asioita kuin mantroilla mutta se vaatii ainakin itseltäni vielä paljon mantrojen avulla meditoimista, jotta mieli olisi tarpeeksi kirkas.

Mikä on mantran perimmäinen tarkoitus?
Sanskritin kielinen termi mantrojen resitoinnille on ’adhyayanam’, jonka voi kääntää Liikkeeksi kohti todellista itseä. Sana mantra voidaan johtaa kahdesta sanasta ’manas’, mieli ja ’trayate’, suojella. Näin ollen mantra on se joka suojelee mieltä.

 

Mitä on veedinen resitaatio? Onko muita tapoja käyttää mantroja?
Veedalainen resitaatio on käsittääkseni maailman vanhin elossa oleva suullinen traditio. Veedalaiset mantrat ovat peräisin ajalta n. 1500-500 ekr. On olemassa myös muita mantroja, jotka ovat peräisin myöhemmältä ajalta. En tiedä onko käyttötavoissa suuria eroja. Mantroja käytetään yleisesti erilaisiin rituaaleihin tai meditaatioon ja erilaisiin joogaharjoituksiin tai sitten rukouksien tapaan.

 

Miten mantrat saa toimimaan? Voiko mantrata väärin?
Riippuu varmaan keneltä kysyy. Erityisesti veedalaisiin mantroihin liittyy lukuisia erilaisia sääntöjä liittyen mm. lausumiseen ja säveleen. Ja silloin voi tietysti tehdä virheitä.

Itse ajattelen, että keskeinen asia on oma motiivi eli miksi niitä mantroja tekee. Mantra voi toimia jos siihen liittyy oma positiivinen kokemus, vähän samaan tapaan kuin lumelääkkeetkin – mikä on mielestäni hieno osoitus ihmismielen voimasta! Nyt en puhu mistään ihmeistä vaan esimerkiksi siitä, että voi vähentää omasta mielestä negatiivisia asioita, jotka haittaavat arkielämää.

Voima mantroihin tulee osittain opettajalta, mutta eniten siitä, että sitä mantraa on tehnyt pitkän aikaa ja siihen liittyy menneisyydessä monia positiivisia kokemuksia. Se ikään kuin kasvaa korkoa ja tulee isommaksi ja voimakkaammaksi mitä pidempään se on osa elämää.

En tiedä onko tarpeen ajatella, että minun pitäisi saada mantra toimimaan. Luulen, että ne toimivat monella lailla minusta riippumatta samoin kuin musiikki. Äänen vaikutus ihmiseen on niin suuri.

 

Miten paljon resitaatiota harjoitetaan nykyään?
Intiassa niitä kuulee hyvin paljon mutta sielläkin on monia ihmisiä joita ei kiinnosta lainkaan. En tiedä onko mahdollista käydä Intiassa ja olla kuulematta mantroja. Minusta tuntuu, että ne ovat joka puolella. Joissakin joogan muodoissa mantroja käytetään paljon ja sitä kautta ne ovat länsimaisille ja suomalaisille tuttuja, mutta onhan se aika pienen piirin juttu kuitenkin.

IMG_1289
Kuva: Titta Valla

 

Miten mantroja voi käyttää?
Kuten jo edellä sanoin, itselleni keskeisin on meditaatio ja mielen rauhoittaminen ja kirkastaminen. Tykkään myös käyttää mantroja asanaharjoituksen apuna. Näihin puoliin tutustumme Naantalin kurssilla. Perinteisesti mantrat ovat olennainen osa erilaisia rituaaleja.

Miten mantroja opiskellaan?
Perinteinen tapa on se, että opettaja resitoi ja oppilas toistaa perässä. Näin olen itse opiskellut ja opiskelen edelleen. Hyvin suoraviivaista ja aika nopeaa hommaa. Opetan osittain samalla tavalla, mutta vähän hitaamin ja kertaan enemmän, jotta kaikki ehtivät oppia ja että kaikki energia ei mene jännittämiseen ja panikointiin sanskritin lausumisen takia. Minulle on tärkeää, että ihmisillä on mukavaa ja he ehtivät nauttia äänestä ja rentoutua ja myöskin kokea mantran meditatiiviset vaikutukset.

Kerro jokin omakohtainen kokemus mantrojen hoitavasta voimasta.
Minulla on monenlaisia kokemuksia. Yksi keskeinen asia, joka on vaikuttanut arkeeni on se, että kun olin resitoinut pari vuotta hyvin paljon, koin monta erilaista tilannetta, joissa huomasin etten reagoinutkaan johonkin tapahtumaan enää samalla lailla kuin ennen vaan olin rauhallinen, tai että pystyin esiintymistilanteessa siirtämään kaiken huomioni soittamiseen sen sijaan että olisin jännittänyt ja pelännyt tekeväni virheitä. Pienistä asioista voi tulla merkittäviä, jos ne tekevät arjesta helpompaa.

Onko jotain muuta mitä haluat mainita?
Ihmisääni on ihmeellinen ja että kaikkien kannattaa käyttää ääntään, oli se millainen tahansa!