Olo asanaharjoituksen jälkeen on usein selkeä ja kaikin puolin hyvä. Myös muu liikunta vaikuttaa mieleen vastaavalla tavalla. Eroaako asanaharjoitus muusta liikunnasta muulla tavoin kuin siinä että asanaharjoitus koostuu asanoista?

En ollut vuosiin käynyt tavallisilla jumppatunneilla, kun etelän lomalla minulle tarjoutui tilaisuus osallistua turisteille järjestettävään lihaskuntojumppaan. Tunti oli hauska: hengityksen sijaan musiikki rytmitti tekemistä, ja löydettyäni liikkeiden oikean suoritustekniikan, huomioni ei ollut niinkään siinä mitä tein vaan rupattelin samalla ohjaajan kanssa.

Tunnin jälkeen olo oli virtaava ja mielen sameus oli haihtunut, aivan kuten energisoivan asanaharjoituksen jälkeen. Tämä sai minut miettimään, miksi haluan tehdä nimenomaan asanaharjoitusta ja jätän jumppatunnit väliin?

Ioga Flown sali
Ioga Flown kaunis sali

Asanaharjoitus liikuntana

Tarkemmin asiaa miettiessäni oivalsin, että joskus kaipaan pelkästään fyysistä harjoitusta. Saatan kaivata lihaksille töitä, jolloin voin valita vaikkapa voimajoogatunnin, tai haluan hikoilla, jolloin suuntaan dynaamiselle lämpöjoogatunnille.

Lihaksiani voisin vahvistaa myös kuntosalilla ja hien saan pintaan lähtemällä reippaalle juoksulenkille. Asanaharjoitus on kuitenkin aina asanaharjoitus, jossa kirjaimellisesti harjoitellaan asanoita, olipa syy harjoituksen tekemiselle mikä tahansa.

Klassisen joogan näkökulma asanaharjoitukseen on, että asanoita harjoittelemalla ne opitaan vähitellen hallitsemaan, jolloin saadaan nauttia niiden mukanaan tuomista hyödyistä kokonaisuudessaan. Meditatiivinen aspekti voi tällöin puuttua harjoituksesta täysin.

Voin siis ottaa joogaharjoituksen pelkästään liikunnan kannalta. Tämä on kiinni lähinnä omasta asennoitumisestani harjoitukseen, ei niinkään opettajasta.

Voiko muu liikunta korvata asanaharjoittelun?

Jos tarkoituksena on tehdä asanaharjoitusta, sitä ei oikein voi tehdä tekemättä asanoita. Vaikka oloni lihaskuntojumpan jälkeen oli yhtä vetreä ja selkeä kuin parhaimmaan asanaharjoituksen jälkeen, en tehnyt tunnilla ainuttakaan asanaa.

Jos joogaharjoituksen pääpaino on meditaatiossa tai vaikkapa pyyteettömiin tekoihin keskittyvässä karmajoogassa, ei asanaharjoittelun välttämättä tarvitse olla suuressa roolissa. Klassisessa joogassa asanaharjoittelun tavoitteena on tehdä kehosta terve, jolloin meditaatioon keskittyminen on helpompaa. Tämä tavoite on toteutettavissa myös muulla kehon terveyttä ylläpitävällä liikunnalla kuin asanaharjoittelulla.

Jos oma asanaharjoitus on hyvin rauhallista, ei se riitä ainoaksi liikunnaksi. Yleiskunnon ylläpitämiseksi rauhallisen asanaharjoituksen rinnalla kannattaa harrastaa sykettä nostattavaa ja lihaskuntoa voimistavaa liikuntaa.jumppa

Asanaharjoitus on oivallinen tapa ylläpitää terveyttä, opetella käyttämään hengitystä ja lisätä kehotietoisuutta. Periaatteessa nämä elementit voivat toteutua myös muullakin tavoin liikkuen, jos niihin vain kiinnitetään erityisesti huomiota.

Milloin koen todella joogaavani?

Omassa asanaharjoituksessani pyrin tasapainottamaan kehon toimintaa ja näin vaikuttamaan myös mieleeni. Oma harjoitukseni on parhaimmillaan liikemeditaatio, jossa huomioni on kiinnittynyt asanassa olemisen kokemukseen. Mielen rauhoituttua pääsen käsiksi yhä syvempiin kerroksiin niin kehon, mielen kuin tunteidenkin tasolla, ja saatanpa joskus saada jopa kokea olevani osa jotain suurempaa.

Jotta onnistuisin keskittämään mieleni, kehon täytyy olla kunnossa. Olen valmistanut siihen kehoani tekemällä asanaharjoitusta jolla on pelkät fyysiset tavoitteet ja huolehtimalla muutenkin hyvinvoinnistani. Toisaalta myös keskittyen tehtävä asanaharjoitus edistää terveyttä ja hyvinvointia.

Tällainen kokonaisvaltainen lähestymistapa asanaharjoitteluun, jossa asanaharjoittelu ja meditaatio kohtaavat eikä asanoiden tehtävänä ole pelkästään valmistaa kehoa meditaatioon, on verrattain uusi keksintö. Se sopii kiireiseen nykyaikaan erinomaisesti: keho pysyy terveenä ja mieleen tulee tilaa, joka mahdollistaa viisaammat ratkaisut kiireisen arjen keskellä.

Tärkeintä joogaharjoituksessa mielestäni onkin se, että sen hyvät vaikutukset välittyvät joogamaton ulkopuolelle. Todellinen haaste ei ole osata asanoita, vaan toimia vaikeissa tilanteissa tavalla, jota ei tarvitse jälkikäteen katua.

 

Alempi kuva: woravit.w / FreeDigitalPhotos.net

3 kommenttia artikkeliin ”Milloin jooga on jumppaa ja voiko jumppa olla joogaa?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s