Joogasaleilta haetaan hyvinvointia niin keholle kuin mielellekin. Miten tämä käsitys hyvinvoinnista suhteutuu Patañjalin Yoga-sutran mukaiseen klassiseen joogaan?

Jooga on pitkän historiansa aikana muuttunut huomattavasti. Nykyiset ryhmätunnit ovat hyvin moderni ilmiö, eikä asanaharjoittelun rooli ole aina ollut yhtä keskeinen kuin nykyjoogassa.

Seuraavassa tarkastelen, minkälaista hyvinvointia Patañjalin klassinen jooga tarjoaa ja pohdin, onko tällainen käsitys hyvinvoinnista edelleen ajankohtainen.

Klassisen joogan mielen metafysiikka

Klassisen joogan mukaan maailma koostuu purushoista, yksilöllisistä hengistä, sekä prakritista eli luonnosta. Purusha ei tee mitään, se on perimmäinen kokija tai näkijä. Mieli tai tietoisuus, citta, tarjoaa purushalle kokemuksia.

Citta käsittää kaiken mistä olemme tietoisia ja kaiken, mikä on jättänyt mieleemme muistijäljen tai painauman. Cittan sisältö muodostuu vritteistä, erilaisista mielen toiminnoista. Osa vritteistä on hyödyllisiä, osa taas haitallisia.

Hyödyllisiä vrittejä ovat ne jotka edistävät joogan päämäärän saavuttamista: mielen toimintojen pysäyttämistä ja haitallisten vrittien vaikutuksesta vapautumista. Haitallisia vrittejä ovat vastaavasti ne jotka vievät kauemmas tästä tavoitteesta.

Harjoitus: miksi ja miten?happiness

Harjoituksen avulla voidaan tulla tietoiseksi piilevistä, toimintaamme vaikuttavista tottumuksista. Näin ne eivät enää pääse vaikuttamaan toimintaamme. Jos tässä onnistuu etenemään riittävän pitkälle, vapautuu kokonaan tekojen vaikutusketjusta. Klassisen joogafilosofian mukaan tällöin vapaudutaan jälleensyntymien kiertokulusta eli saavutettaan moksha.

Tähän tavoitteeseen pääseminen edellyttää harjoitusta ja takertumattomuutta. Mielen liikkeiden hallinta ei ole luontaista, siksi sitä pitää harjoittaa. Harjoituksen myötä erottelukyky terästyy: opitaan tekemään selkeämmin ero oman todellisen, muuttumattoman olemuksen ja muuttuvaisten mielen liikkeiden välille.

Tapoja joilla tämä voidaan toteuttaa, on monia. Asanaharjoittelu ei ole välttämätöntä, jos valitsee vaikkapa karma- tai bhaktijoogan tien. Asanaharjoittelun alkuperäinen tarkoitus on valmistaa kehoa istumaan pitkiä aikoja paikallaan meditaatiossa kehon kolotusten häiritsemättä keskittymistä.

Hyvinvoiva ihminen klassisen joogafilosofian näkökulmasta

Klassisen joogafilosofian valossa tie hyvinvointiin kulkee siis erottelukyvyn kehittämisen kautta. Fyysinen hyvinvointi on tämän rinnalla toissijaista, joskin fyysinen hyvinvointi on tiiviissä yhteydessä tähän.Vaikka keho olisi treenattu huippukuntoon, saattaa silti olla onneton ja elämä voi tuntua merkityksettömältä.

Tyytymättömyys kumpuaa samastumisesta mielen toimintaan, esimerkiksi itseä koskeviin käsityksiin. Jos määrittää itsensä esimerkiksi uransa tai jonkin muun roolin kautta, onni on riippuvaista siitä. Sen murtuessa identiteetiltä tuntuu putoavan pohja. Mitä riippumattomampi on omaa itseään ulkoisesti määrittävistä seikoista, eli mitä paremmin onnistuu harjoittamaan takertumattomuutta, sitä vakaammalla pohjalla oma identiteetti on.

Tällainen riippumattomuus ei tarkoita tunteiden laimenemista tai itselle tärkeiden asioiden vesittymistä. Sen sijaan tämä mahdollistaa aidon läsnäolon ja täysipainoisen antautumisen tunteisiin ja tilanteisiin. Kun niihin ei takerru, niihin ei liity menettämiseen liittyvää pelkoa. Näin silmät avautuvat elämän pienille ihmeille eivätkä vastoinkäymiset tunnu musertavilta.

Entä jos oma maailmankatsomus onkin toisenlainen?

Täydellinen vapaus mielen toimintojen kahleista on mahdollista vasta pitkäaikaisen omistautuneen harjoittelun jälkeen. Jos tämä on harjoituksen päämäärä, sen kaukaisuus ei muserra kun ajattelee, ettei sitä tarvitse tämän elämän aikana saavuttaa.

Vaikkei klassisen joogan lopullista päämäärää tavoittelisikaan esimerkiksi siksi, että näkemys jälleensyntymien kiertokulusta ei kuuluisikaan omaan maailmankatsomukseen, voi harjoituksesta silti hyötyä. Harjoituksen tekeminen ei salakavalasti sitouta tiedostamatta toimimaan oman maailmankatsomuksen vastaisesti.

Asanaharjoittelu voi toimia pelkkänä tapana pitää keho hyvässä kunnossa ja laskea stressitasoa ja jos hyvin käy, se saattaa nostaa esiin piintyneitä tottumuksia. Kun ne on tiedostettu, niitä voidaan alkaa purkaa. Tällöin on mahdollista toimia yhä vapaammin ja viisaammin.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Artikkeli on tiivistelmä Totuus ja tolkku -keskustelukerhossa 15.2.2016 Turun pääkirjastossa pitämästäni alustuksesta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s