Asanaharjoitus voi helposti lipsahtaa fyysiseksi suorittamiseksi, mutta toisinaan joogan suorittaminen voi olla myös henkistä.

Olen kirjoittanut tänne paljon siitä, miten tärkeää on pysyä valppaana sen suhteen, ettei asanaharjoitus mene fyysiseksi suorittamiseksi. Fyysistä suorittamista saattaa provosoida sosiaalisen median tarjoama kuva asanaharjoituksesta. Kehon ja mielen sen hetkisen tilan sivuuttava harjoitus tuntuu ikävältä ponnistelulta, ja joogaharjoitus voi tyrehtyä alkuunsa. Esimerkiksi vinyasa slowssa opetellaan pois tällaisesta suorittamisesta.

Suorittamiseen taipuvainen mieli on kuitenkin ovela. Joogaharjoituksen suorittaminen voi olla fyysisen sijaan henkistä. Henkinen suorittaminen voi johtaa ankaruuteen niin itseä kuin muitakin kohtaan, maailmasta etääntymiseen ja ilottomuuteen.

meditaatioMielen selkeys vai mielentiloihin pakeneminen?

Parhaimmillaan henkinen harjoitus tarjoaa tervetulleen hengähdystauon kiperän elämäntilanteen keskelle. Siitä saa ammennettua kärsivällisyyttä ja voimaa hyväksyä tosiasiat ja viisautta tehdä hyviä ratkaisuja.

Joskus saattaa kuitenkin käydä myös niin, että jääkin henkisen harjoituksensa tuottamien mielentilojen vangiksi. Tällöin näistä mielentiloista tulee itse tarkoitus, joiden takia harjoitusta tehdään. Niitä halutaan yhä enemmän ja yhä useammin, ja ikävät velvollisuudet alkavat näyttää toissijaisilta tai jäävät jopa kokonaan hoitamatta. Tämä on takertumisen muoto ja este harjoituksessa edistymiselle.

Myös lupaukset siitä, mitä suurenmoisia hedelmiä henkinen harjoitus voi tuottaa, voi ajaa ankaraan suorittamiseen. Seesteisen mielenrauhan ja yliaistillisen autuuden ajatellaan olevan saavutettavissa kunhan vain meditoi enemmän ja kauemmin ja kontrolloi itseään yhä ankarammin. Tällöin harjoituksen todelliset tulokset voivat olla ristiriidassa harjoituksen odotettujen tulosten kanssa.

Joskus voikin olla niin, että harjoituksessa enemmän on enemmän. Mieli ei kenties ehdi asettua viidessä minuutissa, jolloin kahdenkymmenen minuutin meditaatiotuokio on tarpeen. Jos taas pitkä istumisharjoittelu kuluu suurimmaksi osaksi harjoituksen loppumista odotellen. Silloin vähempi määrä harjoittelua voi tuottaa parempia tuloksia.

Oman elämäntilanteen ehdoilla

stressi
Elinvoimaa lataavasta harjoituksesta voi joskus tulla stressin aihe.

Jotta harjoitus olisi tarkoituksenmukainen, tulisi sen palvella omaa osaa maailmassa. Onkin tärkeää miettiä, mihin suuntaan harjoitus on viemässä ja huomioida, millainen vaikutus harjoituksella on siinä ympäristössä, jossa sitä tekee. Harjoituksen lopullinen arvo punnitaan pitkälti siinä, miten sen vaikutukset heijastuvat ympäristöön.

Luostariolosuhteisiin sopiva harjoitus ei välttämättä auta tekemään paremmin osaansa työntekijänä, ystävänä tai perheenjäsenenä, eikä harjoitus vapauta arjen vastuusta. Jotta harjoitus palvelisi todella omaa hyvinvointia, tulee se mukauttaa omaan elämäntilanteeseen sopivaksi.

On hyvä pitää mielessä, ettei joogaharjoitus ole itse tarkoitus vaan keino päämäärään, olipa se sitten itseoivallus ja aineellisesta maailmasta vapautuminen,  vetreä keho ja selkeä mieli tai kyky tehdä viisaita ratkaisuja. Eivätkä nämä päämäärät ole toisensa poissulkevia.

Itsestään on hyvä muistaa pitää huolta myös muulla tavoin kuin joogalla: ”Jooga poistaa kärsimyksen, kun ihminen säilyttää kohtuuden  syömisessään ja virkistäytymisessään, unessaan ja valvomisessaan sekä liikkeissään silloin, kun toimii.” (Bhagavad-gita 6.17, suom. Mari Jyväsjärvi.)

2 kommenttia artikkeliin ”Henkinen suorittaminen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s