Ajatus siitä, että joogan avulla voisi saavuttaa sisäisen rauhan, houkuttelee monia harjoituksen pariin. Ei ole mahdollista päättää pysäyttää mielen toimintaa, mutta mieltä voi houkutella kohti yhä rauhallisempaa tilaa harjoittelemalla keskittymistä.

meditation-859300_1280
Joogan avulla voi saada näkökulmaa mieltä vaivaaviin itsekriittisiin ajatuksiin.

Yoga-sutrassa joogan päämääränä pidetään mielen toimintojen pysäyttämistä. Nykyjoogillekaan tämä suunta ei välttämättä ole kovin vieras. Jo ensimmäisellä joogakerralla voi saavuttaa kokemuksen siitä, miten mieli on harjoituksen jälkeen tyynempi kuin sitä ennen, ja on ikään kuin enemmän läsnä omassa kehossaan, omassa elämässään ja tässä hetkessä.

Jumpasta tai muusta kuntoilusta jooga (ymmärrettynä asanaharjoitteluna) eroaakin juuri siinä, että harjoituksessa mieli on vähintään yhtä tärkeässä osassa kuin kehokin. Parhaimmillaan harjoitus johdattaa syvemmän itsetutkiskelun äärelle ja tehdä näkyväksi haitallisia toimintamalleja, joita tämän tiedostamisen jälkeen voi alkaa purkaa ja edetä näin kohti eheämpää elämää.

Useimmiten huomio on hyvin hajaantunut ja helposti harhautettavissa. Mieli seuraa voimakkainta ärsykettä, ja keksii monenlaista viihdykettä välttyäkseen yksitoikkoisuudelta tai vaikeilta asioilta. Huomion harhautuminen tapahtuu vieläpä pääsääntöisesti täysin tiedostamatta. Joogassa huomio tuodaan mielen automaattisiin toimintoihin tehden näin tiedostamattomasta tietoista. Vasta silloin todellinen muutos on mahdollinen.

Dharana

Jotta tämä onnistuisi, pitää aivan ensimmäisenä tuoda tietoisesti huomio siihen mitä on tekemässä. Täytyy siis keskittyä. Yoga-sutrassa keskittymiseen viitataan termillä dharana. Dharana on aktiivista huomion kohdistamista. Se ei edellytä tämän suurempaa mielen hallintaa. Riittää, että kerta toisensa jälkeen palauttaa muualle karanneen huomionsa keskittymisen kohteeseen.

img_20170110_100231_01
Meditaatiotyyny on vain yksi mahdollinen paikka dharanan harjoittamiseen.

Dharanaa voi harjoittaa missä tahansa, vaikkapa töitä tehdessään, ystävänsä kanssa
keskustellessaan tai juoksulenkillä. Muodollisempaa
dharanan harjoittaminen on meditaatiotyynyllä. Vaikka dharanan kohde voi olla aivan mikä tahansa, on viisasta valita keskittymisharjoitukselle kohde jolla on suotuisa vaikutus mieleen.

Joogamatolla dharanaa voi harjoittaa tuomalla huomion hengitykseen ja liikkeeseen. Välillä mieli todennäköisesti seikkailee täysin muissa asioissa tai esittää erilaisia kannanottoja, mutta tästä on aina mahdollista palata takaisin hengityksen ja liikkeen pariin.

Dhyana ja samadhi

Joskus saattaa käydä niin onnekkaasti, että mieli ei enää lähdekään harhailemaan muualle vaan pysyy vaivatta yhdessä kohteessa. Tällöin dharana on syventynyt dhyanaksi. Mielen aaltoilu on hidastunut, ja olo on usein hyvin miellyttävä.

Dhyana-tilatkin ovat varmasti monelle tuttuja. Nykyään puhutaan flow-tiloista kun viitataan itseään ylläpitävän keskittyneisyyden tilaan, jossa työskentely on vaivatonta. Ei enää tarvitse miettiä, miten etenee. Dharanan työläys on muuttunut vakaaksi virraksi, joka vie eteenpäin.

Dhyanaa ei voi samaan tapaan harjoittaa kuin dharanaa. Dhyanalle voi vain antaa tilaisuuksia tulla esiin. Tietoinen läsnäolo, itsekriittisyydestä ja arvostelemisesta irti päästäminen avaa oven dhyanalle missä tahansa askareessa.

wave-499476_1280Dhyanassa mieli ei kuitenkaan ole täysin hiljainen vaan jatkaa aaltoilua. Myös jonkinlainen käsitys omasta itsestä toimivana, kohteesta erillisenä subjektina häilyy vielä taustalla. Joskus voi käydä niinkin, että myös tämä kaksinaisuus alkaa laantua keskittyneisyyden syventyessä entisestään.

Kun kokemus tai käsitys omasta itsestä on hälvennyt a jäljellä on enää kohde, puhutaan samadhitilasta. Koska samadhiin kuuluu oman itsen unohtaminen, se ei varsinaisesti ole kivaa fiilistelyä vaikka sitä usein luonnehditaankin viittaamalla autuuteen ja syvään rauhaan, kokemukseen yhteydestä ja aistien terästymiseen.

Samadhi ei ole yksi ainut tarkkarajainen tila vaan se sisältää useita eri asteita. Siinä missä samadhin alimmilla tasoilla voidaan vielä sanoa, että keskittyneisyydellä on jokin kohde tai sisältö, syvemmässä samadhissa myös tällainen mielen sisältö tyyntyy. Lopulta jäljelle jää pelkkä puhdas tietoisuus.

Irti päästäen ja luottaen

Kaikilla on varmasti kokemusta jopa samadhitiloista. Oletko koskaan unohtunut ihailemaan kaunista maisemaa niin, että jopa käsitys ajan kulusta katoaa? Joogasta tällaisissa satunnaisissa samadhitiloissa kuitenkaan ei ole kyse. Joogasta on kyse vain silloin, kun tila on saavutettu tietoisella harjoituksella.

Tämä projekti harvoin etenee kauniin lineaarisesti vilkkaasta mielestä kohti vähitellen laantuvia mielen tyrskyjä. Harjoitus on joka kerta erilainen. Jos joskus onnistuu saavuttamaan syvän rauhan kokemuksen harjoituksessa, siitäkin tulee päästää irti. Se ei kerro välttämättä yhtään mitään siitä, millainen seuraava harjoitus tulee olemaan.

img_20161115_072435
Harjoituksen pariin kannattaa palata myös huonoina päivinä.

Itseään ei pidä moittia, vaikka dhyana ja varsinkin samadhi loistaisivat poissaolollaan. Joogassa ei varsinaisesti ole kuitenkaan kyse siitä, että pääsisi johonkin tietynlaiseen tilaan. Säännöllinen ja vilpitön  harjoitus on tärkeää myös silloin, kun sen tekee rauhattomin mielin. Säännöllinen harjoitus pitää yllä henkistä polkua, pitää oven auki läsnäololle ja mullistavalle sisäiselle muutokselle. Matkan varrella koetut häivähdykset kirkkaasta tietoisuudesta valavat luottamusta siihen, että suunta on oikea.

 

5 kommenttia artikkeliin ”Dharana, dhyana ja samadhi – joogalla kohti sisäistä rauhaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s