Tässä juttusarjassa tarkastelen, mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon, jotta saisi joogasta parhaan mahdollisen hyödyn. Juttusarja perustuu Helsingin joogafestivaaleilla pitämääni luentoon. Sarjan ensimmäisessä osassa tarkastellaan motivaatiota tehdä joogaharjoitusta.
Joogan pariin hakeudutaan yleensä siksi, että halutaan jonkinlainen myönteinen muutos nykytilaan. Harvempi hakeutuu joogatunnille, jotta nykytila huonontuisi. Jos taas kaikki sattuu olemaan juuri täydellisesti, joogan avulla voidaan ylläpitää tätä tilaa.
Tämä myönteinen muutos voi tarkoittaa esimerkiksi parantunutta liikkuvuutta, lisääntynyttä voimaa, parempaa terveyttä, runsaampaa mielenrauhaa tai energiaa. Jollekin joogalla on henkiset päämäärät.
Osa joogan vaikutuksista ilmenee välittömästi: Olo yhden asanan tai harjoituskerran jälkeen on erilainen kuin ennen sitä. Toiset vaikutukset taas ilmenevät pidemmän ajan kuluessa. Esimerkiksi liikkuvuus ei parane hetkessä vaan se vie aikaa. Sitäkin enemmän aikaa vaaditaan, jos halutaan joogan avulla kitkeä haitallisia toimintatapoja pysyvästi.
Joogafilosofinen näkökulma
Yoga-sutrassa joogan päämääränä pidetään kaivalyaa, tilaa jossa mielen toimintaa vaimentavien harjoitteiden avulla purusha, yksilöllinen tietoisuus, eroaa lopullisesti prakritin eli luonnon vallasta. Tällöin vapaudutaan myös jälleensyntymien ketjusta.
Jooga sanana viittaa kuitenkin enemmän yhdistämiseen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi hengityksen ja liikkeen tietoista yhdistämistä, jolloin voi hyvässä tapauksessa saavuttaa kokemuksen tietoisesta läsnäolosta – mikä puolestaan tuo usein mukanaan kaivalyan polulla olennaisen mielen toiminnan hiljenemisen.
Jooga voidaan ymmärtää myös esteiden poistamisena vapauden tieltä. Tämä ei
tarkoita, että joogan avulla saisimme valtuutuksen toimia miten mielimme. Mielivaltaisuus, välittömien ärsykkeiden pohjalta toimiminen on kaikkea muuta kuin vapaata. Se on täysin ennalta määritettyä ja oman kontrollin ulottumattomissa.
Todellinen vapaus on vapautta sisäisistä rajoitteista, vapautta toimia viisaasti ja ennen kaikkea kykyä nähdä viisas toimintatapa. Joogalla ei siis niinkään tavoitella jotakin lisää itselle, vaan ennemminkin sen avulla hankkiudutaan eroon siitä mikä estää omaa luontoa kukoistamasta, mikä estää meitä näkemästä asiat selkeästi ja toimimasta oikein. Asanaharjoituksessa tämä tarkoittaa kaiken sen poistamista, mikä estää asettumasta asanoihin. Kyse voi olla lihaskiristyksistä tai kehoon säilötyistä rajoittavista käsityksistä.
Toimiiko jooga aina?
Kuulostaa ehkä itsestään selvältä, että joogaharjoitusta tehdään hyvien vaikutusten 
toivossa. Väitän kuitenkin, että läheskään aina asia ei mene näin suoraviivaisesti. Jooga ei saa aina voimaan paremmin. Olo asanan jälkeen voi olla kivulloinen, harjoituksen jälkeen äreä. Pitkän ja säntillisen harjoituksen jälkeen elämä voi olla yhtä kurjaa kuin aikaisemminkin.
Itse olen aikonani tahkonnut astangajoogaa hampaat irvessä odotellen, koska joogan luvatut hyvät vaikutukset alkavat ilmentyä. Mitään ei tapahtunut vaikka kuinka runnoin kehoani suurella tahdonvoimalla, ja ihmettelin miten takareidet ovat kroonisesti kireät ja arat vaikka kuinka venyttelin. Elämäkin pysyi yhtä työläänä kuin ennen joogaa. Vähitellen motivaatio joogan jatkamiseen hupeni herätäkseen muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen taas uudestaan.
Ei ole siis itsestään selvää että mikä tahansa jooga toisi mukanaan hyviä vaikutuksia. Mistä tämä johtuu? Artikkelisarjan seuraavassa osassa tarkastellaan syvemmin kahta tapausta, joissa jooga ei toimi, minkä jälkeen aletaan pohtia syitä siihen, miten sen voisi saada toimimaan.
joogamattoajatelmia 
3 kommenttia artikkeliin ”Milloin jooga toimii? Osa 1: Miksi joogata?”