Artikkelisarjan viimeisestä osasta löydät parhaat vinkit siihen, miten löytää juuri itselle sopiva tapa tehdä joogaharjoitusta ja miten arvioida omaa etenemistään.

IMG_20161115_160612
Tarkoituksenmukainen harjoitus kantaa hedelmää!

Vaikka asanaharjoituksen tekninen virheettömyys ei itsessään takaakaan onnea, on erittäin tärkeää löytää itselle tarkoituksenmukainen tapa tehdä asanoita. Jotta tämä olisi mahdollista, täytyy olla rehellinen lähtötilanteen suhteen. Mikä on oikeasti tilanteeni juuri nyt? Minkä verran minulla on voimaa, minkä verran liikkuvuutta? Lisäksi on hyvä seurata, ovatko harjoituksen vaikutukset tarkoituksenmukaisia.

Jos tunnilla tarjotaan monta vaihtoehtoa, varsinkin ylisuorittamiseen taipuvaisten olisi hyvä muistaa, että viimeiseen asti ei ole mikään pakko edetä. Harjoitus on palkitsevin ja vaikutuksiltaan hoitavin, jos etsii asanoissa vakautta ja mukavuutta tekemällä ne  ilman kompromisseja, olivatpa ne sitten helpotettuja versioita tai pidemmälle vietyjä. Tällaiset asanat huokuvat rauhaa niin omaan mieleen kuin ympäristöönkin.

Joogatunneille voi toki mennä ilman että ensin käy läpi tällaista perusteellista liikkuvuus- ja lihaskuntotestit sisältävää itsetutkiskelua ilman että vaarana on harjoituksen lopullinen suistuminen täysin väärille raiteille. Ennemminkin tämä on vuoropuhelua jota voi käydä itsensä kanssa koko harjoituksen ajan tunnustellen asana asanalta, olenko löytänyt vakauden ja mukavuuden, mitä kehoni tarvitsee, mitä mieleni haluaa, missä suhteessa nämä ovat toisiinsa ja millaisin muutoksin voin saada ne tasapainoon.

Taipumuksia hyödyntäen kohti tasapainoa

Osa joogan vaikutuksista on välittömiä, osa taas ilmenee pidemmällä aikavälillä. Stressin keskellä voi voimakkaasta harjoituksesta saada ohimeneviä hyvänolon tuntemuksia, mutta pitkällä aikavälillä harjoitus ei välttämättä merkittävästi laskekaan stressitasoja, varsinkaan jos harjoitus on suoritus muiden joukossa.

Liikuntaa vierastavalle taas rauhalliset tunnit voivat olla veruke köllötellä hieman lisää ajatellen että samalla harjoittaa kehoaan. Selkeämpi ja vetreämpi olo voi olla harjoituksen välitön vaikutus, mutta pidemmällä aikavälillä harjoitus ei kohennakaan oloa.

Tarkoituksena ei kuitenkaan ole se että lähdettäisiin tekemään harjoitusta täysin vastakkaisella tavalla kuin mikä on itselle luontaista, sillä se saa aikaan vastustusta ja harjoitusmotivaation ennenaikaisen lopahtamisen. Liikkeelle ei voi lähteä muualta kuin sieltä missä on ja pienin askelin edetä haluamaansa suuntaan. Stressaantuneelle suorittajalle voisi toimia harjoitus, joka alkaa voimakkaana ja rauhoittuu loppua kohden, lisää voimaa ja energiaa kaipaavalle köllöttelijälle taas toisinpäin etenevä!

direction-512145_1280Mistä tiedän olenko oikealla polulla?

Kun tietää, missä on ja minne on menossa, voi miettiä, onko tämä se suunta, minne oikeasti haluaa mennä. Tämän perusteella voi määritellä parhaat keinot päästä sinne. Omaa etenemistään on hyvä aika ajoin punnita monelta kantilta:

  • FYYSISET VAIKUTUKSET: Jos takareidet kovasta venyttelystä huolimatta ovat kroonisesti arat ja kipeät, viestinä ei välttämättä olekaan ”venyttele enemmän” vaan ”peräänny hieman.” Jos ranteet ja hartiat kipuilevat, voi pitää taukoa käsivarsien varassa olemisesta. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka. Keho kyllä viestii monista asioista, tärkeää on opetella kuuntelemaan ja tulkitsemaan juuri oman kehon viestit.
  • PSYYKKISET VAIKUTUKSET: Fyysisten vaikutusten lisäksi on hyvä tarkkailla, miten tehty harjoitus vaikuttaa mielen tasolla. Onko mielessä harjoituksen jälkeen tilaa, joka heijastuu joustavuuden ja jämäkkyyden välisenä tasapainona, vai onko mieli yhtä kireä kuin takareidet, mikä taas heijastuu ankaruutena niin itseä kuin muitakin kohtaan?
  • SOSIAALISET VAIKUTUKSET: Harjoituksen suuntaa voi pohtia myös sen kautta, miten harjoituksen vaikutukset heijastuvat läheisiin. Olenko harjoituksen jälkeen paremmin läsnä läheisilleni? Vai olenko kenties kärttyisämpi kun läheiset eivät värähtele samoilla joogataajuuksilla kanssani? Miten kykenen täyttämään velvollisuuteni?

be-1362324_1920Yhteenvetoa: milloin jooga toimii?

Jooga toimii silloin kun siinä ei ole kyse pelkistä asanoista vaan siinä huomioidaan myös mieli ja ympäristö. Ehdottomana edellytyksenä toimivalle harjoitukselle on ahimsa, se että harjoitus ei vahingoita. Suhteessa itseen tämä tarkoittaa rehellisyyttä lähtötilanteen ja tarpeiden suhteen. Vakauden ja mukavuuden välisen tasapainon etsiminen asanoissa on hyvä ohjenuora harjoitukseen, joka todennäköisesti on hyödyksi eikä vahingoita.

Suhteessa muihin ahimsa tarkoittaa sitä, että harjoituksen vaikutukset ovat myönteisiä myös suhteessa niihin ihmisiin, joiden kanssa on arjen keskellä tekemissä. Jos harjoitus tekee kiukkuisemmaksi, ylpeämmäksi, eristäytyneemmäksi tai itsekkäämäksi, tai jos tekee mieli alkaa laiminlyödä velvollisuuksiaan toteuttaakseen itseään joogassa (minkä asian kanssa Arjuna kipuilee Bhagavad-Gitassa), kaikki ei välttämättä ole tasapainossa. Onneksi suuntaa voi aina muuttaa!

Artikkelisarja perustuu Helsingin Joogafetivaaleilla 2017 pitämääni esitelmään. 

Katso myös: 

Yksi kommentti artikkeliin ”Milloin jooga toimii? Osa 4. Kohti yksilöllistä, toimivaa harjoitusta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s