Täydellistä joogamattoa etsimässä

Kauden alkaessa moni joogan aloittaja kysyy vinkkiä maton valintaan. Omalla joogataipaleellani olen kokeillut jos jonkinlaisia mattoja. Lue tästä oman joogamattoni tarina ja nappaa parhaat vinkit täydellisen maton metsästykseen!

Kun joogamaton hankinta on ajankohtaista, valinnanvara voi hämmentää. Mattoja on paksumpia, ohuempia, eri materiaaleista tehtyjä, eri värisiä, jopa kuvioituja. Miten löytää se täydellinen matto?

Valintaa ei mitenkään auta se tosiasia, että on pitkälti makuasia, millainen matto kenelläkin toimii – ja tämä toisaalta mahdollistaa laajan valikoiman. Joitain ohjenuoria on onneksi kuitenkin mahdollista antaa.

Ensimmäinen joogamattoni

Kohta 20-vuotias vihreä joogamattoni Aurajoogan salilla

Ensimmäinen ostamani joogamatto on edelleen suosikkini. Ostin sen Astangajoogakoululta melkein 20 vuotta sitten. Silloin valikoimassa oli kahta mattomerkkiä, ja tätä kalliimpaa, muistaakseni 70 markkaa maksanutta mattoa sai kahdessa värissä.

Astangajooga jäi jossain kohtaa, mutta lasten syntymän jälkeen aloitin joogan uudelleen tosissani. Ajattelin, että vanha mattokin pitää uusia kun vanha ei enää ole ihan priimakunnossa. Koska matto oli kertakaikkiaan aivan loistava, päätin investoida toiseen samanlaiseen – mutta vain huomatakseni, että niiden valmistus on lopetettu.

Samalla joogamattovalikoima oli kasvanut räjähdysmäisesti. Päätin panostaa laatuun ja ostin kaikkein kalleimman merkkimaton. Sen kerrottiin voivan olla alkuun liukas, ja niin se olikin. Kuitenkaan edes vuoden ahkeran käytön jälkeen matto ei tarjonnut lupaamaansa pitoa. Vähitellen se jäi kaapin perukoille.

Kokeilin myös joitain muita mattoja, jotka olivat ihan hyviä, mutta edelleen käytän eniten sitä aivan ensimmäistä, vihreää mattoa. Hyvin usein teen rauhallista harjoitusta kotona ihan tavallisella matolla – joogamatto ei siis ole välttämätön asanoiden tekemiseen!

Miten siis löytää unelmamatto?

On pitkälti makuasia, millainen matto kenelläkin toimii, mutta joitain ohjenuoria on mahdollista kuitenkin antaa.

Jos teet dynaamista harjoitusta, pidät alaspäin katsovasta koirasta ja aiot ehkä jopa hikoilla, maton pitää olla ensisijaisesti pitävä. Harjoitusta häiritsee, jos jalat ja kädet liukuvat Moni kokee ohuen maton toimivammaksi dynaamiseen harjoitteluun. Oman kokemukseni mukaan luonnonkumi on pintamateriaaleista kaikkein pitävin – kumiallergikolle se ei tosin sovi.

Paksut matot ovat miellyttäviä, jos harjoitus sisältää paljon lattia-asanoita.

Jos taas harjoituksesi sisältää lähinnä lattia-asanoita, maton pitävyydellä ei ole niin suurta merkitystä. Voi olla, että paksumpi ja pehmeämpi matto tuntuu miellyttävämmältä. Ja jos teet harjoitusta kotona tai kesällä nurmikolla, et välttämättä tarvitse mattoa ollenkaan!

Myös maton paino on tärkeä huomioida. Kevyttä mattoa on mukavampi kantaa mukana kuin painavampaa, mutta painavampi asettuu tukevammin lattialle.

Matkoilla olen kokenut ohuenohuen matkamaton korvaamattomaksi. Se ei vie juurikaan tilaa, sen voi taitella kasaan tai sitä voi pitää rullalla.

Kalliimpi matto ei välttämättä ole parempi matto, kuten sain itse kantapään kautta oppia. Toisaalta kaikkein halvimmatkaan ovat harvoin niitä parhaita. Hinta ei siis suoraan kerro mitään sitä, miltä matto tuntuu harjoitusta tehdessä. Yksi asia, joka on hyvä pitää matto-ostoksilla mielessä on ekologisuus: miten maton kierrätys onnistuu?

Sen oikean maton löytyminen on onnenkauppaa, ja usein valinnan joutuu tekemään aika lailla sokkona. Lisäksi maton tuntuma usein muuttuu ensimmäisten käyttökertojen aikana. Monella studiolla on myynnissä samoja mattoja, joita vuokrataan tunnille käyttöön. Tällainen testausmahdollisuus kannattaa hyödyntää!

Tärkeää on kuitenkin pitää mielessä, että jooga ei ole välineurheilua. Joogan harjoittamiseksi riittää kyky hengittää, kaikki muu on ekstraa. Jos laadukas ja silmää miellyttävä matto inspiroi tekemään lisää harjoitusta, se on silloin erittäin paikallaan!

Matkamatto Marbellan rannalla

 

 

Anneli Rautiainen – suomalaisen iyengarjoogan pioneeri

Anneli Rautiainen on rautainen iyengarjoogan ammattilainen. Hän on käynyt ammentamassa oppia itsensä B.K.S. Iyengarilta Punessa. Mikä hänen mielestään on iyengarjoogan ydin tai jooganopettajan tärkein taito?

Anneli on Studio Yaman omistaja ja pääopettaja. Hän kuuluu myös helmikuussa 2018 alkavan Slow Yoga -opettajakoulutuksen kouluttajatiimiin. Hän tutustui joogaan 70-luvulla silloisen miehensä kanssa, mutta sitten tanssi vei mukanaan. Tanssista tulleet vammat kuljettivat kuitenkin takaisin joogan pariin.

Anneli löysi iyengarjoogan asuessaan New Yorkissa taiteilija-apurahan turvin 90-luvun alussa. Healing-tekniikoita etsiessään hän kuuli, että iyengarjooga voisi olla avain kaikkeen. Kymmenen vuoden Anneli kävi ulkomailla monissa iyengarjoogastudioissa, ja vuonna 2002 hän toi lajin Suomeen.

Anneli on opiskellut iyengarjoogaa sen alkulähteillä Intian Punessa itse tyylisuuntauksen isän, B.K.S. Iyengarin kanssa ja lisäksi hänen lastensa Geetan, Prashantin ja Sunitan ja lapsenlapsensa Abhijatan kanssa. ”Intialainen opetustapa on hyvin vauhdikas ja fyysinen”, Anneli kertoo.

Anneli Punessa, Intiassa polvijoogatunnilla

Iyengarjooga

Luonnehtisitko lyhyesti iyengarjoogan ydintä – miten se eroaa muista joogasuuntauksista?

Iyengarjooga painottuu harjoituksessa hyvin tarkkaan kineettiseen aistiin, joka avaa myös pikku hiljaa tietoisuuden joka tasolle. Mieli ja keho tulevat toistensa kanssa läheisempään kosketukseen, ja kaikki aistit tarkentuvat.

Olet tuonut iyengarjoogan Suomeen. Miten se on otettu täällä vastaan?

Tämä on ollut pitkä prosessi. Suomalaiset eivät ole valmiita heti työskentelemään niin tarkasti itsensä kanssa. Onhan se toki myös ahdistavaa. Kehotietoisuus nostaa pintaan asioita, joita ei välttämättä haluaisi käsitellä.

Iyengarjooga rantautui Isoon-Britanniaan jo yli 50 vuotta sitten, ja siellä se on erittäin suosittu joogamuoto, kuten monessa muussakin maassa, jossa sillä on pidemmät juuret. Suomessa valmistuneita iyengarjoogan opettajia on tällä hetkellä noin 30. Toivon, että se saisi pikku hiljaa lisää jalansijaa.

Iyengarjooga ja Slow Yoga

Mutta miten Anneli on mukana Slow Yoga -koulutustiimissä? Tarkastellaanpa ensin, miten Slow Yoga ja iyengarjooga liittyvät toisiinsa.

”Slow Yogan hidastavia ja meditatiivisiä asanoita ja niiden suoritustapaa korostava lähestymistapa on osa vanhaa hathajoogaperinnettä. Slow Yoga ei tässä mielessä ole mikään uusi keksintö, uutta on vain laittaa harjoitukselle nimi joka kuvaa hidasta
ja hidastavaa harjoitusta”, kertoo Janne Kontala, Slow Yogan pääopettaja. ”Tämä lähestymistapa on joogalle keskeinen, ja sen takia se löytyy hieman eri tavoin paketoituna monista erinimisistä suuntauksista.”

”Iyengarjooga perustuu B.K.S. Iyengarin merkittävään, koko elämän kestäneeseen työhön tuoda jooga mahdollisimman monien ulottuville. Tässä työssään hän teki innovaatioita, kuten apuvälineiden käyttö ja tarkat kehon linjaukset, joita voidaan käyttää tehostamaan harjoittelua, tekemään se turvalliseksi, ja tuomaan harjoitus monenlaisten harjoittajien ulottuville.”

Mikä sitten on Slow yogan suhde iyengarjoogaan? ”Slow yogassa sovelletaan tarpeen mukaan joitan Iyengar-joogan keskeisiä välineitä. Lisäksi Slow yogassa pyritään seuraamaan Iyengarin esimerkkiä ja henkeä etsiä jatkuvasti uusia ja toimivia keinoja tehdä harjoituksesta tehokasta ja turvallista.”

Joogan opettaminen

Anneli opettaa Slow Yoga -opettajakoulutuksessa asanoita, pranayamaa ja ohjaamisen pedagogiikkaa. ”Janne kutsui, ja otin haasteen vastaan”, Anneli kertoo. ”Mielestäni Slow Yoga -opettajakoulutus on hyvä tie tutustua iyengarjoogaan, syventää omaa harjoitusta ja päästä lähemmäksi joogan salaisuutta!”

Opettamisen pedagogiikalle on Annelin mukaan suuri tarve: ”Monet opettajat länsimaissa ovat alkaneet opettaa joogaa niin kuin opettajakoulutuksissa opetetaan: tarjoten liikaa informaatiota. Tämä voi viedä tilaa oppilaan omalta kokemukselta ja oivallukselta. Se on hyvin sääli ja voi viedä joitakin oppilaita pois kentältä.”

Entäs mikä on Annelin mielestä jooganopettajan tärkein taito? ”Oppilaiden kuuntelu monella tasolla. Sen sijaan, että mentäisiin kasetti päässä pitämään tuntia, pidetään tunti juuri niille oppilaille, jotka tänään ovat sinne tulleet.” Tässä riittääkin haastetta: vaatii aivan erilaista valppautta nähdä, mitkä ovat oppilaiden tarpeet ja ohjata sen mukaan kuin suunnitella tunti ennakkoon valmiiksi ja pitäytyä omassa suunnitelmassaan riippumatta siitä, ketkä tunnille osallistuvat.

Anneliin saa yhteyden Studio Yaman kautta.