Jooga ja uskonto

Tuleeko joogatessa epähuomiossa palvottua itselle vieraita Jumalia ja harjoitettua vierasta uskontoa? Tämän pulman ytimestä löytyy joogan ja uskonnon käsitteiden monimuotoisuus.

Kysymykset joogan ja uskonnon välisestä suhteesta koskettavat varhaiskasvattajia ja opettajia joogan ja buddhalaisuuteen pohjautuvien mindfulnesstekniikoiden suosion kasvun myötä.

Ne ovat hyviksi havaittuja työkaluja lasten mielialan säätelyn ja keskittymiskyvyn tukemiseksi, mutta voiko niiden käyttäminen olla joidenkin vanhempien vakaumuksen vastaista?

On ihmisiä, jotka eivät halua tulla joogatunneille, koska katsovat niiden sotivan omaa maailmankatsomusta vastaan. On myös ihmisiä, jotka haluaisivat kokeille joogaa, mutteivät uskalla, koska se aiheuttaisi lähimmäisten keskuudessa pahennusta.

Miten joogaan tulisi siis suhtautua? Ovatko asanat vaaraksi omalle jumalasuhteelle? Mihin sitoudun tehdessäni asanoita?

Joogan tekniikat ja niiden päämäärä

On tärkeää ymmärtää, että joogan asanat ja muut tekniikat ovat vain asanoita ja muita tekniikoita, ei sen enempää. Sellaisinaan niihin ei ole piilotettuna mitään salaista agendaa.

Asanoiden päämääränä on pitää keho terveenä ja mieli tasapainoisena, ei sen enempää. Asanat voisi hyvin korvata tasapainoisella voimaharjoittelun, lenkkeilyn ja rentoutumisen yhdistelmällä, mutta asanoiden hyvänä puolena on se että ne ovat monipuolisia ja tasapainottavat kehoa ainakin silloin, kun ne tekee järkevästi.

Ayurvedan näkökulmasta asanoita voidaan käyttää tasapainottamaan ylikierroksia (rajas) ja velttoutta (tamas) jolloin saavutetaan selkeä ja tyyni tila (sattva). Asanat ovat valmistava harjoitus siihen, mihin niiden aikaansaamaa kirkasta tilaa sitten haluaakaan käyttää.

Tarkoitus, johon asanoiden kautta saavutettua sattvista tilaa soveltaa, ei piile itse asanoissa vaan sen voi valita vapaasti. Sitä voi käyttää vaikkapa klassisen joogan eettisten ohjenuorien vastaisestikin. Joogan tekniikoiden avulla voi kehittää itsestään esimerkiksi harvinaislaatuisen valppaan rosvon.

Viisaampaa on kuitenkin hyödyntää selkeä ja tasapainoinen olo siihen, että hoitaa velvollisuutensa hyvin ja kohtelee muita ystävällisesti. Voi myös valita käyttää tämän tilan tuoman mielenrauhan ja parantuneen keskittymiskyvyn mantrameditaatioon tai kristilliseen rukoukseen, mutta lähtökohtaisesti itseään ei tarvitse sitoa mihinkään ennalta määrättyihin uskonnollisiin dogmeihin.

Voisi sanoa jopa niin, että varsinainen joogaharjoitus voi alkaa vasta kun kirkas, sattvinen tila on saavutettu.

Ganeshan patsas kuuluu monen joogastudion varustukseen

Jooga uskonnollisena harjoituksena

Joogastudioiden sisustus usein tukee mielikuvaa asanoista lähtökohtaisesti uskonnollisena harjoituksena. Monen joogastudion varustukseen kuuluu ainakin yksi jonkin hindujumalan tai Buddhan patsas tai kuva. Useimmiten sillä on kuitenkin rooli ainoastaan koristeena tai itämaishenkisen tunnelman luojana.

Uskonnollinen jooga on aivan eri asia kuin jooga terveyttä ylläpitävänä harjoituksena, mutta asanoita, hengitystä ja keskittymistä kannattaa hyödyntää myös siinä.

Uskonnollinen joogaharjoitus on erilainen kuin monille tutumpi asanaharjoitus. Uskonnolliselle joogan tielle lähteminen on aina tietoinen, oma valinta. Uskonnollisen joogaharjoituksen tekniikoihin voi kuulua esimerkiksi Jumalan nimien toistaminen ja pyhien tekstien lukeminen.

Asanat toimivat tällöin keinona valmistaa kehoa ja mieltä tähän tarkoitukseen. Myös peittelemättömän uskonnollisessa, A.C. Bhaktivedanta Swami Prabhupadan Bhagavad-Gita -kommentaarissa viitataan asanoihin voimisteluliikkeinä (BG 6.3.).

Joogan ja uskonnon käsitteet

Hämmennys joogan suhteen juontuu pitkälti siitä, ettei länsimaissa ole joogalle omaa kategoriaa vaan se koitetaan mahduttaa milloin liikuntaan, milloin uskontoon, kertoo 90-luvulta saakka intensiivisesti jooga harjoittanut, joogaopettajia kouluttava uskontotieteistä väitellyt Janne Kontala.

Eikä tässä vielä kaikki: ”Ei ole vain niin, että jooga ei istu meidän kategorioihimme, vaan myös niin että meidän uskontomme ei istu joogan kategorioihin”, Janne jatkaa. ”Näissä on on puolin ja toisin taustalla aika erilaiset tavat jäsentää todellisuutta.”

Ymmärrämme uskonnon usein tietyn dogmikokoelman totena pitämisenä ja seuraamisena. Joogan lähestymistapa on erilainen: Mitään joogan väitteitä ei tarvitse uskoa! Ne voi halutessaan ottaa vastaan mahdollisuuksia ja kokeilla itse, toimivatko ne omalla kohdalla.

Joogan ajatuksena ei lähtökohtaisesti ole syöttää itselle vieraita ajatuksia vaan oppia löytämään se mikä on itselle totta. Hyvin usein käy ennen pitkää niin, että nämä oivallukset ovat joogatekstien kanssa yhteneväisiä – mutta edelleenkään oma uskonnollinen integriteetti ei ole vaarassa.

Joogan hyödyistä

Jos joogaan liittyvät harjoitukset aiheuttavat voimakasta vastustusta, ne onviisaampaa jättää väliin. Ei ole tarkoituksenmukaista ehdoin tahdoin altistaa itseään millekään sellaiselle, missä kokee tekevänsä kompromisseja itsensä suhteen.

Jos kuitenkin päätyy joogan pariin, voi luottaa olevansa turvassa. Yksi hyödyllinen tapa ymmärtää jooga on nähdä se aivojen uudelleen ohjelmoimisena niin että kirkkaasta, miellyttävästä tyyneyden tilasta tulee vähitellen oletusasetus. Tästä tilasta käsin on parempi lähteä täyttämään tehtäviään, mitä ne sitten ovatkaan.

Pienikin häivähdys tällaisesta tilasta auttaa esimerkiksi päivähoidossa lapsia rauhoittumaan ja ottamaan toiset huomioon. Koululaiset hyötyvät sattvisen tilan myöntä parantuneesta keskittymiskyvystä. Nämä pätevät yhtä lailla myös aikuisiin.

Jooga on helppoa!

Moni ajattelee joogan olevan vaikeita asentoja. Jooga-asanat eivät kuitenkaan koskaan ole vaikeita. Kerron tässä, miksi.

Skorpioni

”Minä en sitten koskaan ole joogannut enkä taivu mihinkään ja kaikenlaista vaivaakin on, mutta jätän sitten vaan tekemättä osan.” Tämän kommentin olen kuullut monta kertaa, kun joku on ensimmäistä kertaa joogatunnilla.

Sen taustalla on toisaalta toivo siitä, että jooga voisi tehdä itselle jotakin hyvää, ja toisaalta pelko siitä, että se on ehkä saavuttamattomissa.

Joogan ei kuitenkaan ole tarkoitus olla vaikeaa. Ei ole kovinkaan hyödyllistä vääntää itseään asentoihin, joihin oma keho ei sovellu. Sen sijaan on hyödyllistä löytää sellainen tapa liikkua, joka tekee oman olon tasapainoisemmaksi, tyynemmäksi ja miellyttävämmäksi. Tähän ei ole koskaan pitkä matka, mutta vaatii hieman herkkyyttä löytää tapa, jolla siihen pääsee.

Tietoisuuden herättäminen

Nykyjoogasta tulee usein sellainen vaikutelma, että se soveltuu vain nuorille, hyväkuntoisille ja notkeille. Sosiaalisen median tarjoama joogakuvasto tukee tätä. On näyttävämpää poseerata kyynärvarsien varassa skorpioniasennossa kuin vaikkapa selinmakuulla hartiasillassa.

Hartiasilta

Näyttävyys ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen asanan tehokkuuteen hoitavassa mielessä saati sitten omiin joogataitoihin. Ketteryyttä ja kehonhallintaa ne kyllä edellyttävät.

Yksi joogan tarkoituksista on tulla tietoisemmaksi. Suurimmaksi osaksi toimimme automaattiohjauksella. Aikaisemmat kokemukset määrittävät suureksi osaksi, miten reagoimme ympäristöömme.

Myös se miten käytämme kehoa, on pitkälti automaattista. Olitko hetki sitten tietoinen niskasi asennosta? Entäs siitä miten nilkkasi olivat? Tunnetko niitä oikeastaan edes nyt kun tietoisesti tuot niihin huomiotasi? Ensimmäinen askel joogassa on tiedostaa, missä on juuri nyt.

Automaattiohjauksesta kohti tietoisuutta

Jotkut toistuvat tavat olla ja liikkua tuovat kehoon ylimääräistä rasitusta. Siihen voi hakea helpotusta esimerkiksi hieronnasta tai satunnaisista joogatunneista, mutta jos tavassa käyttää omaa kehoa arjen keskellä ei tapahdu muutosta, kolotukset palaavat ennen pitkää.

Pitkittyneet kolotukset tekevät olon turhautuneeksi: ”Ärsyttävää kun hartiat ovat aina jumissa ja muutenkin hirveä stressi koko ajan päällä!” Tämä vahvistaa huonon voinnin kierrettä entisestään.

Voimakas jooga voi joskus toimia. Joskus se taas voi rasittaa kehoa entisestään. Joogassa tapahtuneet loukkaantumiset eivät ole epätavallisia. Niiden perimmäisenä syynä on puutteellinen tietoisuus siitä, mikä on omalle keholle hoitavaa.

Kierre alkaa purkautua siinä kohtaa, kun alkaa tiedostaa, miten voi ja miltä eri asiat tuntuvat. Se voi alkaa purkautua myös siinä kohtaa kun oivaltaa, ettei oikeasti hahmota vaikkapa yläselkäänsä. Siinä kohtaa alkaa päästä jyvälle siitä, mitä oma keho kaipaa. Tietoisuus on ensimmäinen askel, ei isot liikkeet.

Pienin askelin! 

Kun löytää asentoja ja liikkeitä, jotka tuntuvat hyviltä ja joiden jälkeen olo tuntuu miellyttävän virtaavalta, koko olemisen tapa muuttuu. On parempi olla.

Millainen harjoitus sitten tukee tällaisen yhteyden löytämistä? Vaikeat asennot harvoin opettavat mitään hyödyllistä. Vaikeat asennot opettavat, että minusta ei ole tähän. Sellaisella kokemuksella ei tee mitään.

Helpot liikkeet ja asennot, joissa on hyvä olla ja hengittää, ovat sen sijaan hyvinkin hyödyllisiä. Niissä oppii, että minunkin on mahdollista tuntea oloni tyyneksi ja miellyttäväksi, tai ainakin vähemmän kivuliaaksi. Alati kipuilevien hartioiden on myös mahdollista tuntua rennoilta ja vapailta!

Kun saa kokea tämän olevan mahdollista, oppii vähitellen myös tiedostamaan, milloin olo muuttuu kireämpään suuntaan ja mitkä asiat ja asennot taas ylläpitävät virtaavaa oloa. Myös sisäinen puhe voi alkaa muuttua. Jos hartioita kiristää, sen voikin nähdä viisaan kehon antamana merkkinä siitä että on ehkä syytä vähän hellittää.

Tämä ei tarkoita että esimerkiksi usein haastaviksi koetut käsitasapainot pitäisi siivota pois omasta harjoitusohjelmasta jos ne siellä jo ovat. Kun kehonhallinta paranee, jossain vaiheessa käsien varassa tasapainoilu voi olla seuraava mielekäs askel omalla joogapolulla. Jos kyseessä on pieni askel, se ei silloin ole vaikea. Silloin asanan hallitessaan kokeekin osaavansa kannatella kehoaan uudella tavalla. Sellainen kokemus on avartava.

Hallitusti ja turvallisesti

Helppo ei kuitenkaan tarkoita löysää ja laiskaa. On olemassa joitain ohjenuoria siihen, millaiset helpoilta tuntuvat asennot ovat hyödyllisiä ja mitkä eivät. Alussa opettajan tarkka silmä ja asiantunteva ohjaus on avainasemassa harjoituksen pitämisessä turvallisissa rajoissa. Vähitellen oppilaan oma kehotietoisuuskin kehittyy.

Parhaimmassa tapauksessa jo ensimmäinen joogatunti on auttanut näkemään, että minunkin on mahdollista liikkua hoitavalla tavalla ilman kipua, ja se riittää. Rajoittavan pelon tilalle astuu luottamus, jolla voi olla mullistava vaikutus omassa elämässä.

Krishnamacharyan, jolta monet modernin joogan opit ovat peräisin, kerrotaan sanoneen, että joogaan riittää että pystyy hengittämään. Kaikki muu on ekstraa.

Kun asanassa pystyy hymyilemään aidosti, harjoitus on todennäköisesti hoitavaa!

Aiheesta muualla: J Brown: Yoga is not Hard