Mitäpä jos vähentäisi ajattelemista?

Ajatellessa mieli saa viilettää vapaana. Ongelmana on, että ajatukset sekoitetaan herkästi tosiasioihin, tai että liiallisen ajattelun takia nykyhetki jää huomaamatta. Jooga on yksi tie ajatusten hallintaan.

Joskus vuosia sitten taiji-tunnilla häiriinnyin siitä, että on vaikea keskittyä harjoitukseen kun mielessä pyörii koko ajan niin paljon ajatuksia. Ratkaisu pulmaan oli yksinkertainen: päätin lopettaa ajattelemisen. Hetken päästä  havahduin siihen, että olin tosiaan onnistunut siinä – hetkellisesti.

Yoga-sutrassa (1.2) jooga määritellään mielen toiminnan pysäyttämiseksi. Harvoin mielen toimintaa voi lopettaa tietoisella päätöksellä, mutta jo mielen jatkuvan hölinän tiedostaminen on alku mielen hiljenemiselle.

Miksi ajattelua sitten tulisi vähentää?

Ajatukset häiriöinä

Kuten huomasin taiji-tunnilla, mielen suoltamat ajatukset ovat usein häiritseviä. Ne vievät huomion pois tästä hetkestä. Lisäksi ne vaikuttavat omaan oloon. Vaikka ajatukset ovat vain ajatuksia, mielen luoma katastrofiskenaario voi tehdä olon hyvinkin ahdistuneeksi riippumatta siitä, miten todennäköinen se on.

Stressi vaikuttaa sydämeen.

Ajatuksilla on myös fysiologisia vaikutuksia. Kun keskityn miettimään tekemättömiä, kiireisiä ja isotöisiä tehtäviä, saan itseni helposti stressitilaan. Jopa asento ja kasvojen ilme muuttuu.

Toisaalta ajatteleminen on joskus hyvinkin viihdyttävää. Joskus ankeaa nykyhetkeä voi paeta mielikuvitusmaailmaan. Miellyttäviä asioita ajatellessa voi saada itsensä myös positiivisesti kiihtyneeseen tilaan.

En kannusta haaveilun lopettamiseen, mutta jos haaveet tuppaavat aina jäämään vain haaveiksi ilman että koskaan tekee konkreettisesti mitään oman tilanteensa parantamiseksi, voi olla aihetta tilanteensa tarkempaan pohdintaan.

Joskus mieleen tulee hyvinkin hienoja ajatuksia, joita oikein pysähtyy ihailemaan. Mutta sitten mieli jatkaa lörpöttelyään, ja hetken päästä äskeinen viisas ajatus onkin haihtunut tavoittamattomiin. Mikä virkaa tällaisella ajattelulla on hetkellisen viihteen lisäksi?

Ongelmana on, että ajatukset toimivat suurimmaksi osaksi täysin vapaasti, ikään kuin ne eläisivät omaa elämäänsä. Joogan ja tietoisuustaitojen avulla voi vähitellen oppia näkemään ajatukset pelkkinä ajatuksina, saamaan niitä hallintaansa.

Ajattelun hyötykäyttö

Ajattelu ei ole pelkkä häiriötila. Sillä on myös paikkansa! Ajattelemista tarvitaan monessa tilanteessa, kuten ongelmanratkaisussa, oman toiminnan suunnittelemisessa ja opiskellessa.

Ajatusten vaikutus tunteisiin ja kehon fysiologiseen tilaan ei ole pelkkä haitta. Sitä voi myös hyödyntää! Päättämällä tietoisesti muuttaa negatiivista kehää kiertävien ajatusten suuntaa myönteisempään suuntaan tai vain tiedostamalla, että maalailemani katastrofiskenaariot eivät ole tosia, keho alkaa vähitellen reagoida tähän ja olo helpottuu.

Tämä voi tarkoittaa sitä, että kun mieli alkaa syöttää tarinaa siitä, mitä kaikkea voi mennä pieleen ryhtyessäni johonkin uuteen, otan niihin hieman etäisyyttä ja totean itselleni lohduttavasti että vielä ei ole mikään mennyt huonosti, nämä ovat vain ajatuksia, jotka eivät ole totta ja jotka eivät välttämättä koskaan muutu tosiksi

Jos mieleen tulee oikeasti hyvä ajatus, sellainen josta voisi olla hyötyä jatkossa, on hyvä idea kirjoittaa se ylös. Tämä tosin edellyttää muistikirjan mukana pitämistä. Kun ajatuksen tai muun muistettavan asian kirjaa ylös, mieli vapautuu sen säilyttämiseen vaadittavasta ponnistelusta. Tällöin on mahdollista vaikkapa ihan vain olla läsnä tässä hetkessä, keskittyä siihen mitä kaikkea aistii sen sijaan että kaikki energia menee ajattelemiseen.

Jos liiallinen ajattelu häiritsee, jokin konkreettinen käsillä tekeminen tai luonnossa

Kun kädet ovat mullassa, liiallinen murehtiminen on harvemmin vaivana!

liikkuminen voi auttaa. Myös meditaatio on hyvä harjoitus, jolla ajattelua voi hiljalleen saada hallintaansa. Näin pääset alkuun:

• Meditaation ABC
• Miksi meditoida?
• Dharana, dhyana ja samadhi – joogalla kohti sisäistä rauhaa
• Näin elvytät selkäsi istumameditaation jälkeen

Vihainen joogi

Mielikuva pitkän linjan joogista voi olla seesteinen viilipytty jota mikään ei hetkauta. Haluan murtaa tämän myytin: myös viha on tärkeä osa joogista elämää. On kuitenkin hyvin tärkeää, että sitä osaa käsitellä.

Vaikka jooga on matka kohti tasapainoa ja mielen toiminnan rauhoittamista, tunne-elämän tasapaino ei tarkoita sitä etteikö tunteita olisi tai että ne olisivat vain mietoja.  Sen sijaan jooga voi pikku hiljaa olla hyvä apukeino tunteiden käsittelyyn ja tunnetaitojen opetteluun.

Tunteet kuuluvat ihmisenä olemiseen. Jos emme kokisi pelkoa emme huomaisi, milloin olemme uhattuina. Suru kertoo siitä että jokin on ollut meille tärkeää ja sillä on edelleen paikka sydämessämme, ilo taas tekee elämästä elämisen arvoista. Viha on merkki siitä että joku on ylittänyt rajamme.

Viha on monelle vaikea tunne. Se on hieman epäsovelias, varsinkin joogapiireissä joissa voi juontua ajattelemaan, että aina kuuluu liidellä eteerisissä rakkauden ja ilontäyteisissä sfääreissä.

Viha

Olisi kivaa, jos vihaa ei olisi. Kun se kuitenkin kuuluu meidän tunnevalikoimaamme, emme saavuta mitään sen kieltämisellä tai tukahduttamisella. Tällainen lähestymistapa antaa vihalle tilaa kerätä voimaa kaikessa hiljaisuudessa. Joogan avulla on kuitenkin mahdollista hieman siirtää sitä rajaa, jolloin niin sanotusti kilahtaa. Täysin hallitsematon viha on tuhoisaa niin sille, joka vihaa kuin sille, joka on sen kohteena. Tämä on ahimsan periaatetta vastaan.

Jooga määritellään Bhagavad-Gitassa (2.48 – 50) muun muassa toiminnan taidoksi: ”Jooga on sitä mielentyyneyttä, kun ihminen on luopunut itsekkäästä takertumisesta ja pitää menestystä ja tappiota samanarvoisina. Sillä toiminta sinänsä on paljon arvottomampaa kuin harkinnan ohjaama jooga, Dhananjaya. Turvaudu siis harkintakykyysi. Sääliksi käy niitä, joiden vaikuttimena on toiminnan tulos. Tämän harkintakyvyn avulla ihminen kohoaa niin ansiokkaiden kuin pahojenkin tekojen yläpuolelle. Vyötä siis itsesi joogalla, sillä jooga on toiminnan taitoa.” (Suom. Mari Jyväsjärvi.)

Useimmilla on vielä pitkä matka että viisas, rakentava ja hillitty toiminta olisi perusasetuksena. Jonkin verran on mahdollista hallita omaa toimintaansa, mutta voimakkaat tunteet tekevät siitä vaikeampaa ja jossain kohtaa liki mahdottoman tehtävän.

Tunteet eivät ole pelkästään mielessämme. Voimakas viha ei ole pelkkä ajatus, jonka saa olemattomaksi sysäämällä sen sivuun. Koko keho reagoi vihaan. Vaikka miten uskottelisi vihan kuohahtaessa ettei ole vihainen, pystyy hyvin rajallisesti vaikuttamaan siihen, mitä kehossa tapahtuu: syke kiihtyy ja ja keho alkaa ehkä täristä alkukantaisten refleksien valmistaessa hyökkäämään, puolustautumaan tai pakenemaan. Tämä kaikki vaikuttaa puolestaan siihen miten mieli toimii ja miten ympäristö havaitaan.

Miten jooga voi tässä kohtaa tulla avuksi?

Jooga vihankäsittelyssä

Jooga auttaa meitä olemaan tietoisempia kehostamme ja mielestämme. Se auttaa meitä olemaan aidompia ja uskomaan edes ajoittain, että kaikki mitä mieli meille syöttää ei ole totta. Jooga opettaa myös, että pystymme esimerkiksi hengityksen avulla vaikuttamaan omaan energiatasoomme.

Jooga voi antaa meille sekunnin murto-osan lisää harkinta-aikaa ennen kuin reagoimme vahvaan tunteeseen. Sen sijaan, että ärsytyskynnyksen täytyttyä antaisi vastapuolen kuulla kunniansa, malttaakin ensin ehkä hengittää syvään, minkä jälkeen tunne voi tulla ulos asteen miedompana. Joskus on myös paikallaan antaa tunteen tulla ulos ennen kuin ollaan saavutettu oman sietokyvyn raja.

Toistuvasti ylivoimaisen tuntuiset vihan tunteet voivat olla merkki siitä, että omat tarpeet eivät ole tulleet kohdatuiksi. On ehkä tullut levättyä liian vähän, otettua vastuulleen liikaa velvollisuuksia, jätettyä huolehtimatta omista rajoista antaen muiden kävellä ylitseen, minkä aiheuttama katkeruus voi alkaa vähitellen myrkyttää mieltä.

Jooga on parhaimmillaan tehokas vastalääke tällaiselle väkivallalle itseä kohtaan. Tasapainottava harjoitus auttaa purkamaan stressitasoja. Kun stressiä on vähemmän, ympäristö on helpompi havaita heijastamatta sinne omasta epätasapainotilasta kumpuavia uhkakuvia. Kun toiminnan perustana ei ole pelkkä reagointi oman mielen tuottamiin uhkiin, avautuu mahdollisuus tosiasioiden hyväksymiselle ja rakentavalle, harkintaan perustuvalle tavalle toimia niiden suhteen.

Tunnetaidot

Tunnetaidot tarkoittavat kykyä tunnistaa ja hallita tunteita. Hyvillä tunnetaidoilla varustettu ihminen saattaa olla tunne-elämältään hyvinkin värikäs ja räiskyvä. Hän antaa tunteiden virrata valjastaen ne aina sellaiseen käyttöön, joka ei vahingoita ja jota ei tarvitse katua.

Hyvät tunnetaidot tekevät vuorovaikutuksen aidommaksi.

Palataanpa alussa esittämääni seesteisen joogin ideaan. Vaikka tällainen tila on epäilemättä mahdollista saavuttaa, seesteisyys ei ole välttämättä merkki hyvistä tunnetaidoista. Tunnetaidot eivät ole tunteiden sietämistä vaan niiden käsittelyä.

Seesteisyys voi olla valheellista: tunteille ei anneta tilaa vaan ne tukahdutetaan ja kielletään. Tunteiden kieltäminen ei tarkoita sitä ettei tunteita olisi. Käsittelemättöminä ne jäävät vaikuttamaan mieleen ja saattavaatpa oireilla myös kehossa esimerkiksi epämääräisinä kolotuksina.

Jooga opettaa, että täysi mielentyyneys on harvinainen tila. Sen sijaan mielen sisällöt muuttuvat hetkestä toiseen (ks. YS 1. 4). Tämä ajatus jatkuvasta muutoksesta voi antaa näkökulmaa myös tunnetaitoihin. Hyvät hetket loppuvat ajallaan ja edessä on pimeämpi kausi. Sama onneksi pätee myös toiseen suuntaan.

Tästä syystä reseptinä pysyvään onnellisuuteen ei ole hyviin hetkiin takertuminen. Niiden väistämätön loppuminen tuo mukanaan kärsimystä. Ei kuitenkaan ole syytä jättää tämän takia nauttimasta niistä. Ymmärrys ohimenevyydestä ja taito olla takertumatta syventää iloa ja auttaa näkemään näiden hetkien ainutlaatuisuuden.

Vaikeisiin hetkiin tämä ymmärrys tuo puolestaan toivoa: nyt on näin, en pidä tästä, mutta kohta elämä tuntuu taas keveältä ja hymy on herkässä. Ehkä on mahdollista olla myös voimakkaan vihan tunteen kanssa antamatta sen vahingoittaa omaa itseä tai muita. Sekin menee ajallaan ohi, mutta vaatii käsittelyä ja toiminnan taitoa.