Kevät- ja syyskaudella opetan viikossa vähintään kolme yinjoogatuntia. Vaikka tunnit ovat toimivia, pieni lisäinspiraatio opetukseen ja omaan harjoitukseen on aina silloin tällöin tervetullutta. Sitä minulle on viime aikoina tarjonnut Magdalena Meckweldin kirja Serenity Yin Yoga.
Kirjassa on lyhyt johdatus yinjoogan asanoihin. Asanaesittelyssä kauniiden kuvien asanat ovat viety melko pitkälle, mutta variaatiot on selitetty sanallisesti. Kuvista voi tulla sellainen olo – ainakin meille täydellisyydentavoittelijoille – että niissä esitetään asana sellaisena kuin sen pitäisi jossain vaiheessa olla.
Etenkin yinjoogassa, jossa asanoissa viivytään pitkään, asanan ulkoista muotoa tärkeämpää on että linjaus on omalle keholle sopiva, jolloin siinä on mahdollista rentoutua turvallisesti. Tämä on ongelmana suuressa osassa asanaoppaita. Joogakirjan kuvan inspiroimana itsekin kiskoin parikymppisenä jalkaa aggressiivisesti niskani taakse siinä koskaan onnistumatta mutta onneksi myös itseäni loukkaamatta.
Yksi syistä miksi itse päädyin hankkimaan kirjan on kuitenkin monipuolinen asanasarjojen esittely. Harjoitukset on ryhmitelty erilaisiin tilanteisiin sovellettuina (esimerkiksi viidentoista minuutin harjoitus työpäivän jälkeen tai päänsärkyä helpottamaan) sekä meridiaanipareille
Ilahduttavinta Meckweldin laatimissa sarjoissa on niiden realistisuus: harvan tulee tehtyä itsenäisesti puolentoistatunnin joogaharjoitusta. Kirjan harjoituksista suuren osan saa tehtyä alle puolessa tunnissa. Kynnys omatoimiseen harjoitteluun on tehty mahdollisimman matalaksi!
Kirjan loppupuolella Meckweld esittelee erilaisia tapoja yhdistää asanaharjoitus omaan elämäntilanteeseen. Millaisia mahdollisuuksia avautuu kun tekee yinjoogaa koko perheen tai ystävän kanssa? Entä miten yiniä voi soveltaa palautumiseen juoksulenkistä tai stressaavasta työstä?
Kirjaa selaillessani minua puhutteli erityisesti Distraction Yogaksi nimetty tapa lähestyä asanaharjoitusta. Kuvissa Meckweldin kumppani selaa jooga-asanoissa tablettia tai puhelinta. Tämä voi olla hyvinkin se tapa jolla saa ujutettua asanoita kiireiseen päivään!
Harjoitukseen keskittyminen on aina hyvä, mutta asana tai pari aina silloin tällöin päivän mittaan on parempi kuin se että jää odottelemaan täydellisiä harjoitusolosuhteita.
Itse yleensä teen asanaharjoituksen silloin kun minulla on siihen rauhallista aikaa ja voin olla melko varma, ettei minua häiritä. Tämä on tarkoittanut etenkin kiireisinä aikoina, että harjoitus jää tekemättä, vaikka kiireen keskellä sitä juuri tarvitsisi.
Kirjan inspiroimana olen ujuttanut omaa harjoitusta lähemmäs omaa arkeani. Voin aivan hyvin myös tehdä asanoita ja samalla vaikkapa keskustella lasten kanssa tai ainakin pysyä valppaana sen suhteen, onko heidän tekemisiinsä tarpeen puuttua. Harjoitus ei mene siitä pilalle.
Aiheesta lisää:
- Kun harjoitus ei suju. Osa 2: Häiriöt ja keskeytykset.
- Miten saada omasta harjoituksesta säännöllinen rutiini?
- Viiden minuutin joogatauon vaikutus
- Näin löydät kadonneen joogainspiraation!
joogamattoajatelmia 