Hengityksen tarkkailu on oivallinen läsnäoloharjoitus, joka antaa hyvinkin paljon tietoa siitä, miten sillä hetkellä voi. Hengitystä säätelemällä on mahdollista vaikuttaa omaan vireeseen, mutta hengityksen säätely on kaukana mekaanisesta kikkailusta. Lue tästä ohjeet, miten päästä alkuun hengitysharjoituksissa ja mikä niiden tavoite on!
Hengitys on automaattinen kehon toiminto, joka mitoittuu kehon sen hetkisiin tarpeisiin. Kun juoksemme portaita ylös, keho kaipaa lisää energiaa jolloin hengitys nopeutuu ja voimistuu. Syvässä unessa hengitys on taas hyvin rauhallista.
Kun tarkkailee hengitystä, tarkkailee kehon tuntemuksia. Tästä syystä hengityksen tarkkailu on keino oppia huomaamaan, miten reagoi eri asioihin. Miltä hengitys tuntuu raskaan aterian jälkeen? Entä rauhallisen kävelylenkin jälkeen? Millaista on hengittäminen helpottuneena? Entä silloin kun ahdistaa?
Toisin kuin moni muu kehon automaattinen toiminto, hengitystä voi säädellä myös tahdonalaisesti. Tämä tekee hengityksestä käyttökelpoisen työkalun oman vireen hienosäätöön. Kaikki hengitysharjoitukset eivät kuitenkaan vie kohti parempaa vointia ja tasapainoisempaa läsnäoloa.
Hengityksen säätelyn mahdollisuudet ja riskit
Hengitysharjoituksilla voi manipuloida veren hiilidioksidipitoisuutta. Veren happipitoisuutta ei pysty juurikaan nostamaan vaikka miten imisi happea sisäänsä. Ylihengitys onkin suurempi hengitysongelma kuin alihengitys, jonka voi ajatella olevan pranayamaharjoituksen ydin.
Voidaksemme paremmin onkin yleensä hyödyllistä opetella hengittämään vähemmän kuin hengittää enemmän! Tämä toki suhteutuu siihen mitä teemme: kovaa juostessa on luonnollista hengittää enemmän kuin yinjoogatunnilla.
Hengitys vaikuttaa siis veren hiilidioksidipitoisuuteen, mikä taas puolestaan vaikuttaa elimistön hapokkuuteen. Hiilidioksidipitoinen veri pitää elimistön liikahappoisuutta aisoissa. Näin ollen hengitystä säätelemällä on myös mahdollista saada oma systeemi sekaisin. Siksi hengityksen säätelyssä on hyvä olla hienovarainen. Hengityksen luontevuudesta ja helppoudesta ei pidä koskaan tinkiä!
Kun lähtee etsimään tietoa pranayamasta, törmää todennäköisesti jossain vaiheessa erilaisiin suosituksiin ulos- ja sisääänhengityksen sekä näiden välisten taukojen pituuksista. Onkin helppo lähteä säätelemään hengitystä tahdonvoimalla ja mukauttaa se ulkoa annettuun rytmiin. Mutta onko se hyödyllistä? Vastaus on, että se on hyödyllistä vain hyvällä tuurilla. Huonolla tuurilla se on haitallista.
Hengitysten ja taukojen suotuisat pituudet on mahdollista kyllä määritellä asiansa osaavan opettajan kanssa, mutta suuntaa antavasti ja yksilöllisesti. Mitään yleispäteviä sääntöjä hengitysten ihanteellisiin pituuksiin ei ole olemassa, hengityksessä on liian paljon muuttujia.
Miten päästä alkuun hengitysharjoitusten kanssa?
Joissain yhteyksissä kuulee, ettei pranayamaa pitäisi aloittaa kovinkaan varhaisessa vaiheessa joogapolkuaan. Näkisin, että tämän taustalla on muun muassa ajatus siitä, että kehotietoisuus ei ole kaikilla automaattisesti heti sillä tasolla, että olisi mahdollista tunnistaa luontevuus ja helppous hengityksessä. Tällöin on riski siihen, että pranayamasta tulee ulkoinen harjoitus, jonka hyödyt ovat parhaimmillaan satunnaisia.
Kaikki voivat kuitenkin tehdä yksinkertaista hengityksen tarkkailua ja houkutella hengitystä hidastumaan turvallisesti esimerkiksi noudattamalla seuraavia ohjeita:
- Kaikki lähtee hyväksymisestä: Tiedosta oma luonnollinen hengityksesi. Älä puutu hengityksen kulkuun, paitsi että hengitä nenän kautta jos mahdollista. Tämä kuulostaa helpolta, mutta todellisuudessa on vaikeaa malttaa ihan vain seurailla hengitystä. Harjoitus tuo esiin odotukset sen suhteen, millainen hengityksen pitäisi olla ollakseen ”hyvää.”
- Kun olet rauhoittunut, alkaa hengityskin todennäköisesti rauhoittua. Anna hengityksen olla mahdollisimman pakotonta, rentoa ja helppoa. Tämä riittää.
- Jos haluat viedä harjoitusta eteenpäin, ala tuoda enemmän huomiota uloshengitykseen. Tällöin voi olla hyödyllistä tarkkailla hengitystä selinmakuulla, jolloin on helpompi rentouttaa vatsa. Rento vatsa helpottaa pallean vapaata liikettä. Voi kokeilla, olisiko uloshengityksen mahdollista muuttua hieman pidemmäksi, kuitenkin niin ettei se ole yhtään pois hengityksen pakottomuudesta, rentoudesta ja helppoudesta. Jos mieli säilyy levollisena, harjoituksesi kulkee oikeaan suuntaan.
- Jos ennen sisäänhengitystä on pieni tauko, anna mielen levätä siinä.
- Jatka niin kauan kuin haluat. Huomaa millainen olosi on harjoituksen jälkeen.
Artikkeli pohjautuu Ganesh Mohanin (Svstha Yoga & Ayurveda) ja Janne Kontalan (Samatva) opetuksiin.
joogamattoajatelmia 