Olen vuosien varrella ohjannut lukuisia yinjoogan viikkotunteja ja yinjoogakursseja. Etenkin kursseilla pääsee seuraamaan oppilaiden yinjoogapolkua. Millä tavalla aloittelijan yinjoogaharjoitus poikkeaa yinjoogakonkarin harjoituksesta?
Liikkuvuus
Tämä on ensimmäinen asia jota yinjooga muuttaa, sikäli kuin lähtötilanne on sellainen, ettei ole aiemmin juuri tullut tehtyä liikkuvuusharjoittelua. Jos päämääränä on maksimaalinen liikkuvuus, yinjooga ei ole kuitenkaan optimaalisin harjoitus siihen. Kokemukseni mukaan yinjoogalla liikkuvuus paranee tiettyyn rajaan saakka. Tämän jälkeen harjoituksessa voi havainnoida, millaiset asiat vaikuttavat siihen miltä oma keho tuntuu. Joskus asanoihin on helppo asettua, joskus taas kiristää ja kolottaa. Tästä päästäänkin seuraavaan kohtaan:
Asanoihin asettuminen
Kun aloittaa yinjoogan, ottaa aikansa että oivaltaa asanat. Mitä niillä oikein haetaan, ja miten minun kehoni asettuu mihinkin asanaan? Ovatko kaikki asanat tarkoituksenmukaisia minulle, vai olisiko minun syytä tehdä joku vaihtoehtoinen asana? Millä asanalla ylipäätään voi korvata jonkun toisen?
Yinjoogaa aloittaessa saattaa mennä hetki siihen, että päästää irti ajatuksesta, että tunnilla olisi tarkoitus venytellä. Joissain asanoissa on venyttävä tuntuma, mutta se ei ole tärkeintä. Tärkeää on löytää asento, jossa on oikeasti hyvä olla. Tämä tekee ulkoisesta asanoiden tekemisestä sisäisen harjoituksen.
Yinjoogakonkarit osaavat ilman lisäohjeita hienosäätää omaa asanaansa, aloittelijat tarvitsevat enemmän osviittaa siitä, miten asanaa voi tarpeen mukaan modifioida, jotta se täyttäisi tarkoituksensa mahdollisimman hyvin. Aloittelijan näkökulma on kuitenkin hyvä pitää aina mukana, sillä keho muuttuu hetkestä toiseen ja jokainen harjoitus on uusi eikä vanhan toistoa, vaikka tehtäisiinkin samoja asanoita.
Keskittyminen
Kun ulkoinen tapahtuminen vähenee, huomaa helpommin, että mieli ei niin vain asetukaan. Ajatuksilla on suunnaton voima temmata mukaansa. Yinjooga toimii myös tietoisuusharjoituksena: voiko ajatusten antaa vain olla tempautumatta niiden mukaan? Huomion voi kerta toisensa jälkeen palauttaa takaisin tähän hetkeen, esimerkiksi seuraamaan hengityksen virtausta.
Tämä on vaikeaa. Bhagavad-Gitassa Arjuna toteaa, että mieltä on hankalampi hallita kuin tuulta. Totuttamalla mieltä pikku hiljaa tyyneyden tilaan, siihen on yhä helpompi palata. Edistynyt yinjoogaharjoitus on samalla edistynyt meditaatioharjoitus: mieli pysyy yhä pidempiä aikoja keskittyneenä yhteen kohteeseen, ja ajatusten levoton aaltoilu tyyntyy.
Mielen toiminnan sietäminen
Tyyneyden tilassa on kivaa, mutta ongelmana on, ettei mieltä voi kovin helposti laittaa tyyneksi. Tyyneydelle voi vain tarjota tilaisuuksia tapahtua. Edistynyttä yinjoogaa on myös sen hyväksyminen, että mieli ei aina ole tyyni. Joskus koko harjoitus voi mennä niin että mieli askaroi esimerkiksi työasioiden parissa. Sekään ei ole huono harjoitus, vaikka sellaisesta saattaa tulla kiusaus soimata itseään.
Kun koko harjoitus menee levottomissa tunnelmissa, voi miettiä, mikä siihen on syynä. Kun oppii tunnistamaan, mitkä asiat ovat niitä, jotka tekevät levottomaksi ja mitkä puolestaan tukevat rauhallista läsnäoloa, aletaan olla syvällä todellisen joogan ytimessä.
joogamattoajatelmia 