Varsinkin joogapiireissä kuohuu nyt QAnonin takia, jooga- ja hyvinvointialalle kun mahtuu hyvin monenlaista maailmankatsomusta. Kun some tyrkyttää ”vaihtoehtoja viralliselle totuudelle”, on hyvä palata filosofian peruskäsitteiden pariin. Se saattaa selkiyttää omaa ajattelua.

Kun mielessä on selkeänä luotettavan tiedon tunnusmerkit, on helpompi luovia tässäkin myrskyssä. Uskomuksia on hyvin erilaisia, osa on tuulesta temmattuja, osa somesta napattuja ja osa siinä määrin perusteltuja ja tosia että niitä voi kutsua tiedoksi. Tästä seuraa, etteivät kaikki uskomukset ole samalla viivalla: osan perusta on huterampi kuin toisten, ja oma fiilis on huono mittari näille.

Uskomuksissa ei siis ole kyse pelkästään mielipiteistä. Esimerkki mielipiteestä on suhtautuminen suklaaseen. Joku ei tykkää suklaan mausta, toisesta se taas on taivaallista. Nämä mielipiteet ovat keskenään samanarvoisia. Jos joku ei tykkää suklaasta, en voi kiistää tätä – asia on varmasti totta jos henkilö itse näin kertoo eikä minun ole syytä olettaa hänen valehtelevan. Voimme keskustella siitä, mikä toista viehättää suklaassa ja toista suorastaan etoo, mutta ei ole tarvetta eikä välttämättä edes mahdollisuutta muuttaa toisen mielipidettä.

Sen sijaan jos lähdetään keskustelemaan suklaan vaikutuksista terveyteen, ei kyse ole enää mielipiteistä. Väittämälle ”Tumma suklaa sisältää antioksidantteja” löytyy tutkimuksin todistettava vastine todellisuudesta toisin kuin väittämälle ”runsas suklaan syönti auttaa pudottamaan painoa.”

Näin asia on vielä selkeä, mutta tämä muuttuu monimutkaisemmaksi kun tunnepitoiset mielipiteet sekoittuvat asiatiedolta vaikuttaviin väittämiin. Jos pitää suklaasta, hakee mielellään informaatiota, joka vahvistaa omaa käsitystä siitä, että suklaata kannattaa syödä. Lisäksi kirjoitetut viestit vaikuttavat luotettavammilta kuin arjen keskellä vaihdetut ajatukset, vaikka välttämättä niillä ei ole tiedollisesti mitään eroa. Jos kirjoitetun viestin väitetään lisäksi olevan peräisin arvovaltaisesta lähteestä, esimerkiksi lääketieteen tohtorilta, on siihen helpompi uskoa kuin jos sen lähteenä on perus Maija Meikäläinen.

Arvovaltaisetkin henkilöt voivat päästää suustaan asioita, jotka lukeutuvat mielipiteiksi tai jotka ovat perusteettomia uskomuksia. Näin erityisesti silloin, jos ajatus on esitetty nettilähteessä eikä tieteellisessä julkaisussa. Toisinaan vaatii medianlukutaitoa osata erottaa, milloin esitetty ajatus pohjaa todellisuuteen ja milloin sen taustalla on joku toinen motivaatio, esimerkiksi epäluottamuksen herättäminen demokratiaa kohtaan.

Kun esitetyn uskomuksen perusteeksi on tarjota tieteellinen tutkimus, ollaan yleensä vahvoilla. Jos sen perusteeksi on tarjota joku tieteelliseltä kuulostava tutkimus, jossa puhutaan samasta asiasta, ollaan jo huteralla pohjalla. Kaikki lähteet eivät siis tuota paikkansa pitävää tietoa. On hyvä olla kriittinen – kriittisyys on tieteellisen toiminnan elinehto! – mutta ennen kuin lähtee kritisoimaan, tulisi ensin ymmärtää hyvin aiotun kritiikkinsä kohde. Tässä tilanteessa asiaan vuosikausia perehtynyt tutkija on väistämättä vahvemmilla kuin vaihtoehtoisia totuuksia kuukauden googlannut henkilö.

Joskus väitteen perustaksi tarjotaan sydämen syvää viisautta. Se on paikallaan muun muassa omaa hyvinvointia konkreettisesti koskettavissa asioissa: sydämeni syvä viisaus voi kertoa minulle, että elämäni on liian täyttä ja lukuisat velvollisuudet uuvuttavat. Sen sijaan sydämeni viisaus ei tavoita fysikaalista todellisuutta koskevia asiaintiloja, ei vaikka miten joogaisin. Siihen tarvitaan järkeä.

Tässä puhuin suklaasta. Filosofia käsittelee asioiden muotoa ja relaatioita. Nämä samat seikat pätevät, vaikka suklaata koskevat väittämät korvaisi maskisuosituksia tai koronaviruksen merkitystä koskevilla väittämillä.

6 kommenttia artikkeliin ”Uskomuksista

  1. Juuri näin! Mutta yritäpä keskustella ihmisen kanssa, jolle tiede on synonyymi korruptiolle, eli että saadaan aina sellainen tulos kuin halutaan. Tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa, mutta täytyy silti myöntää, että kysymyksenasettelulla voi tehdä paljon (vrt. kevään maskiselvitys – maskista ei apua [yksilölle]! Sen sijaan, että selvityksessä olisi kysytty estääkö maski tartuntojen leviämistä populaatiossa – kyllä estää!).

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s