Joogan etiikan merkitys

Joogasta voi saada monenlaisia hyötyjä. Joogan etiikka antaa suuntaviivat sille, miten ne saa heijastumaan laajemmalle.

Jotta joogaharjoitus olisi tarkoituksenmukaista, tulee tietää mitä siitä hakee. Jooga on nippu tekniikoita, joita voi käyttää moneen tarkoitukseen. Joogasta voi hakea helpotusta selkävaivoihin, mielenkiintoisia haasteita tai rentoutumista, tai vaikkapa parempaa keskittymiskykyä.

Jooga elämäntapana on laajempi asia kuin jooga harrastuksena. Tällöin voidaan kysyä, mitä muuta voi tehdä selkänsä hyvinvoinnin eteen kuin siihen sopivaa asanaharjoitusta? Miten säilyttää tasapaino rentouden ja haasteiden välillä? Kun osaa keskittyä, mihin suunnata huomio?

Jooga tekniikkavalikoimana ei itsessään anna vastauksia näihin kysymyksiin. Kivuton ja vakaa olo tekevät oikeastaan minkä tahansa asian helpommaksi. Joogan jälkeen voi olla helppo keskittyä vaikkapa sipsien syömiseen, mutta jos se tulee tavaksi aina joogan jälkeen, olo todennäköisesti ajan mittaan huononee.

Tarkoituksenmukaisen joogaharjoituksen luonteeseen kuuluu, että se kuljettaa kohti sattvaa, selkeää, miellyttävää ja tyyntä tilaa, jossa on helpompi nähdä asiat sellaisina kuin ne ovat. Mutta miten niiden kanssa sitten menetellään?

Joogaetiikan tehtävänä on toimia tarkistuslistana sellaiselle joogaharjoitukselle, joka ei pelkästään aja omia, itsekkäitä intressejä vaan jonka hyödyt heijastuvat myös joogin ympärille.

Tunnetuin joogaetiikan järjestelmä on Patanjalin Yoga-sutrassa listaamat viisi yamaa eli rajoitusta. Niistä tärkein on ahimsa, väkivallattomuus. Muut yamat ovat satya, totuudellisuus; asteya, varastamattomuus; brahmacarya, jonka voisi kääntää vaikkapa kohtuullisuudeksi sekä aparigraha, omistamattomuus.

Mitä sitten on vialla, jos saa harjoituksestaan pontta epärehelliseen toimintaan, jolla vahingoitetaan muita ja joka addiktoi aistinautintoihin? Jos halutaan, että kyseessä on joogaharjoitus syvemmässä merkityksessä, se on silloin todennäköisesti vähintäänkin hienosäädön tarpeessa. Harjoitus saattaa olla liian voimakasta tai liian passivoivaa.

Kun harjoituksen suuntaviivana pidetään sattvaa, näiltä ongelmilta vältytään. Sattvisessa tilassa yamojen noudattaminen tulee luontevammin kuin ylivirittyneenä tai matalasuhdanteessa. Sen lisäksi, että yamat toimivat tarkistuslistana harjoituksen suunnalle, ne voidaan myös nähdä sattvisen toiminnan kuvauksina.

Kun näkee itsensä samassa asemassa muiden elävien olentojen kanssa, ei tee mieli vahingoittaa muita. Totuuden vääristely ja luvatta ottaminen palvelevat usein itsekkäitä intressejä. Niille ei ole tarvetta kun on hyvä olla juuri siinä missä on. Silloin ollaan aidon onnellisuuden äärellä, ja kaikki aineellinen alkaa menettää merkitystään nautinnon lähteenä.

Milloin jooga toimii? Osa 4. Kohti yksilöllistä, toimivaa harjoitusta.

Artikkelisarjan viimeisestä osasta löydät parhaat vinkit siihen, miten löytää juuri itselle sopiva tapa tehdä joogaharjoitusta ja miten arvioida omaa etenemistään.

IMG_20161115_160612
Tarkoituksenmukainen harjoitus kantaa hedelmää!

Vaikka asanaharjoituksen tekninen virheettömyys ei itsessään takaakaan onnea, on erittäin tärkeää löytää itselle tarkoituksenmukainen tapa tehdä asanoita. Jotta tämä olisi mahdollista, täytyy olla rehellinen lähtötilanteen suhteen. Mikä on oikeasti tilanteeni juuri nyt? Minkä verran minulla on voimaa, minkä verran liikkuvuutta? Lisäksi on hyvä seurata, ovatko harjoituksen vaikutukset tarkoituksenmukaisia.

Jos tunnilla tarjotaan monta vaihtoehtoa, varsinkin ylisuorittamiseen taipuvaisten olisi hyvä muistaa, että viimeiseen asti ei ole mikään pakko edetä. Harjoitus on palkitsevin ja vaikutuksiltaan hoitavin, jos etsii asanoissa vakautta ja mukavuutta tekemällä ne  ilman kompromisseja, olivatpa ne sitten helpotettuja versioita tai pidemmälle vietyjä. Tällaiset asanat huokuvat rauhaa niin omaan mieleen kuin ympäristöönkin.

Joogatunneille voi toki mennä ilman että ensin käy läpi tällaista perusteellista liikkuvuus- ja lihaskuntotestit sisältävää itsetutkiskelua ilman että vaarana on harjoituksen lopullinen suistuminen täysin väärille raiteille. Ennemminkin tämä on vuoropuhelua jota voi käydä itsensä kanssa koko harjoituksen ajan tunnustellen asana asanalta, olenko löytänyt vakauden ja mukavuuden, mitä kehoni tarvitsee, mitä mieleni haluaa, missä suhteessa nämä ovat toisiinsa ja millaisin muutoksin voin saada ne tasapainoon.

Taipumuksia hyödyntäen kohti tasapainoa

Osa joogan vaikutuksista on välittömiä, osa taas ilmenee pidemmällä aikavälillä. Stressin keskellä voi voimakkaasta harjoituksesta saada ohimeneviä hyvänolon tuntemuksia, mutta pitkällä aikavälillä harjoitus ei välttämättä merkittävästi laskekaan stressitasoja, varsinkaan jos harjoitus on suoritus muiden joukossa.

Liikuntaa vierastavalle taas rauhalliset tunnit voivat olla veruke köllötellä hieman lisää ajatellen että samalla harjoittaa kehoaan. Selkeämpi ja vetreämpi olo voi olla harjoituksen välitön vaikutus, mutta pidemmällä aikavälillä harjoitus ei kohennakaan oloa.

Tarkoituksena ei kuitenkaan ole se että lähdettäisiin tekemään harjoitusta täysin vastakkaisella tavalla kuin mikä on itselle luontaista, sillä se saa aikaan vastustusta ja harjoitusmotivaation ennenaikaisen lopahtamisen. Liikkeelle ei voi lähteä muualta kuin sieltä missä on ja pienin askelin edetä haluamaansa suuntaan. Stressaantuneelle suorittajalle voisi toimia harjoitus, joka alkaa voimakkaana ja rauhoittuu loppua kohden, lisää voimaa ja energiaa kaipaavalle köllöttelijälle taas toisinpäin etenevä!

direction-512145_1280Mistä tiedän olenko oikealla polulla?

Kun tietää, missä on ja minne on menossa, voi miettiä, onko tämä se suunta, minne oikeasti haluaa mennä. Tämän perusteella voi määritellä parhaat keinot päästä sinne. Omaa etenemistään on hyvä aika ajoin punnita monelta kantilta:

  • FYYSISET VAIKUTUKSET: Jos takareidet kovasta venyttelystä huolimatta ovat kroonisesti arat ja kipeät, viestinä ei välttämättä olekaan ”venyttele enemmän” vaan ”peräänny hieman.” Jos ranteet ja hartiat kipuilevat, voi pitää taukoa käsivarsien varassa olemisesta. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka. Keho kyllä viestii monista asioista, tärkeää on opetella kuuntelemaan ja tulkitsemaan juuri oman kehon viestit.
  • PSYYKKISET VAIKUTUKSET: Fyysisten vaikutusten lisäksi on hyvä tarkkailla, miten tehty harjoitus vaikuttaa mielen tasolla. Onko mielessä harjoituksen jälkeen tilaa, joka heijastuu joustavuuden ja jämäkkyyden välisenä tasapainona, vai onko mieli yhtä kireä kuin takareidet, mikä taas heijastuu ankaruutena niin itseä kuin muitakin kohtaan?
  • SOSIAALISET VAIKUTUKSET: Harjoituksen suuntaa voi pohtia myös sen kautta, miten harjoituksen vaikutukset heijastuvat läheisiin. Olenko harjoituksen jälkeen paremmin läsnä läheisilleni? Vai olenko kenties kärttyisämpi kun läheiset eivät värähtele samoilla joogataajuuksilla kanssani? Miten kykenen täyttämään velvollisuuteni?

be-1362324_1920Yhteenvetoa: milloin jooga toimii?

Jooga toimii silloin kun siinä ei ole kyse pelkistä asanoista vaan siinä huomioidaan myös mieli ja ympäristö. Ehdottomana edellytyksenä toimivalle harjoitukselle on ahimsa, se että harjoitus ei vahingoita. Suhteessa itseen tämä tarkoittaa rehellisyyttä lähtötilanteen ja tarpeiden suhteen. Vakauden ja mukavuuden välisen tasapainon etsiminen asanoissa on hyvä ohjenuora harjoitukseen, joka todennäköisesti on hyödyksi eikä vahingoita.

Suhteessa muihin ahimsa tarkoittaa sitä, että harjoituksen vaikutukset ovat myönteisiä myös suhteessa niihin ihmisiin, joiden kanssa on arjen keskellä tekemissä. Jos harjoitus tekee kiukkuisemmaksi, ylpeämmäksi, eristäytyneemmäksi tai itsekkäämäksi, tai jos tekee mieli alkaa laiminlyödä velvollisuuksiaan toteuttaakseen itseään joogassa (minkä asian kanssa Arjuna kipuilee Bhagavad-Gitassa), kaikki ei välttämättä ole tasapainossa. Onneksi suuntaa voi aina muuttaa!

Artikkelisarja perustuu Helsingin Joogafetivaaleilla 2017 pitämääni esitelmään. 

Katso myös: 

Mitä säännöllinen yinjoogaharjoitus on antanut minulle?

Kun läksynä on tehdä itsenäinen yinjoogaharjoitus vähintään kolmasti viikossa omakohtainen kokemus harjoituksen eduista on syventyy. Miten tämä näkyy?

tehosteetOlen jo pitkään tehnyt omaa joogaharjoitusta kotona. Teen omaa harjoitusta pitkälti aikataulullisista syistä: koska ohjaan tunteja itse, minun on vaikea saada ohjattuja tunteja mahtumaan aikatauluuni, etenkin kun haluan viettää aikaa myös lasteni kanssa

Syvennän parhaillaan joogaohjaajan osaamistani yinjoogaan ja terapeuttiseen joogaan keskittyvässä Chi Therapeutics -koulutuksessa. Yksi edellytys koulutuksen läpäisemikseksi on oma yinjoogaharjoitus vähintään kolme kertaa viikossa.

Tämän ideana on, että oma kokemus on ensisijainen lähde, josta joogaohjaaja ammentaa. Teoreettinen tieto esimerkiksi anatomiasta tai joogafilosofiasta on sekin tärkeää, mutta oma kokemus tuo ohjaamiseen syvyyttä.

Paras hetki omaan harjoitukseeni on illalla lasten nukkumaanmenon jälkeen. Illalla tehty yinjoogaharjoitus rauhoittaa mielen ja tasoittaa olon nukkumaanmenoa varten. Omasta iltaharjoituksestani on tullut minulle tärkeä osa omia iltarutiineitani.

sudenkorento
Chi Therapeutics -koulutuksen yinjoogaharjoitus Merijoogassa.

Kehon taso

Voisi ajatella, että ensimmäinen säännöllisen harjoituksen hedelmä on joustavampi keho. Vaikka yinjoogaharjoituksella on teoreettisesti mahdollista työstää lihaskireydet pois ja saavuttaa nivelten luontaiset liikeradat, en ole tähän pisteeseen kuitenkaan päässyt enkä koe sitä edes tarpeelliseksi. Minusta harjoittelu on antoisampaa jos on jotain työstettävää.

Harjoitukseni fyysisenä tavoitteena on keho, jossa minun on hyvä olla. Yinjoogalla olen saanut tarvittaessa työstettyä esimerkiksi niska-hartiaseudun kireydet sellaisiksi, etteivät ne suuremmin vaivaa minua arkielämässä, vaikka työskentelenkin pääosin näyttöpäätteen äärellä. Huomaan kehossani mys nopeasti sen, jos viimeisestä harjoituksesta on päässyt vierähtämään liikaa aikaa.

Harjoitusta tekemällä saan myös tärkeää tietoa siitä, miten päivän mittaan tekemäni asiat vaikuttavat minuun. Jos huomaan harjoitusta tehdessäni erityisiä kireyksiä vaikkapa alaselässä, voin miettiä, mitä sellaista olen päivän aikana tehnyt, mikä tämän on saanut aikaan, ja voin kenties jopa muuttaa tottumuksiani.

Mielen taso

Toinen tärkeä harjoituksen anti on, että olen paremmin perillä siitä, mitä minulle kuuluu. Kun tulen säännöllisesti pysähtyneeksi kuuntelemaan omia tuntemuksiani yrittämättä paeta niitä mihinkään puuhasteluun, saatan päästä jyvälle siitä, mikä elämässäni juuri tällä hetkellä aiheuttaa ahdistusta ja voin näin vaikuttaa asiaan.

Usein kyse on ollut väsymyksestä: kehoni ei ole aina valmis olemaan yhtä tehokas kuin olen päättänyt, ja kun vaadin siltä liikaa, se väsyy. Väsymys oireilee minulla niin fyysisesti erilaisina kolotuksina kuin psyykkisesti mielen kireytenä. Mielen kireys korostuu usein myös harjoitustauon aikana.

Väsymys on myös minun kohdallani ovela: mitä väsyneempi olen, sitä enempään kuvittelen pystyväni. Niinpä ei ole kovinkaan vaatimaton tulos, että olen oppinut harjoituksen avulla tunnistamaan väsymyksen oireet ajoissa, ja tämä on joskus jopa siihen, että annan itselleni mahdollisuuden levätä.

sukatTunteiden taso

Ei ole harvinaista, että asanaharjoitus vapauttaa kehon säilömiä tunteita, joille ei ole löytynyt niiden syntyhetkellä tilaa päästä ulos. Joskus pelkkä kokemus irtipäästämisestä ja siitä, että saa vain olla rauhassa, saattaa kirvoittaa kyyneleet silmiin. Tunteita herättäneen joogaharjoituksen jälkeen olo on miltei aina kevyt ja helpottunut.

Joskus yinjoogaharjoituksessa pääsee hyvin syvälle, arkikokemuksen tuolle puolen. Tällöin harjoitus voi nostaa esiin piilossa olleita asioita, jotka tavalla tai toisella vaativat huomioimista. Nämä asiat voivat ilmetä vaikkapa unenomaisina mielikuvina, jotka nekin voivat herättää tunteita.

Harjoituksen nostattamia tunteita ei tarvitse sen enempää lähteä analysoimaan, eikä tunnekuohun syytä välttämättä edes ole mahdollistakaan tavoittaa. Itse en kuitenkaan aina malta jättää pohtimatta niiden syitä. Nekin voivat antaa tärkeitä vihjeitä siitä, mitkä elämän osa-alueet kaipaavat muutosta.

Irtipäästämisen ihme

Ennen kaikkea harjoitus on opettanut minut kunnioittamaan kehoani ja tekemään yhteistyötä sen kanssa sen sijaan että mieleni olisi sen kanssa sotajalalla. Vaikkeivät asiat olisi tavalla, jolla haluaisin niiden olevan, harjoitus on auttanut tunnustamaan asioiden laidan ja erottamaan, mihin asioihin voin vaikuttaa ja mihin en.

Olen toisiaan tehnyt harjoitusta kehon ehdoista ja tarpeista piittaamatta mielen ihanteita väkisin puskien. Näin tehtynä harjoitus ei ole koskaan ollut hoitava. Se voi jopa vahingoittaa kehoa.

Sen sijaan kehon ehdoilla tehty hidas, keskittynyt joogaharjoitus on avannut silmäni myös sille, kuinka ihmeellinen ihmiskeho on. Ihmiskehoon on sisäänrakennettuna taipumus toimia meidän hyväksemme, joskaan ei aina toiveitamme toteuttaen

Yinjoogaharjoitus tarjoaa tilaisuuden pysähtyä lempeään läsnäoloon hoitavan liikkeen äärelle. Arjen haasteita harjoitus ei poista, mutta tuo niihin kyllä uutta näkökulmaa. Voin luottaa siihen, että vaikka päiväni olisi täynä vastoinkäymisiä, omalla harjoituskellani pystyn tekemään oloni ainakin siedettäväksi. Silloin myös minua vaivanneilla asioilla on tapana asettua oikeaan mittakaavaan.

Yinjooga on opettanut minulle ennen kaikkea irtipäästämistä taipumuksestani hallita asioita. Kontrollin tilalle olen saanut avoimuutta ja luottamusta siihen että elämä kannattelee, vaikken aina tietäisikään ennalta, miten.

 

Miten yinjoogaharjoitus on vaikuttanut sinuun? Voit jättää kommenttisi alla olevalla lomakkeella!

Yamat asanaharjoituksessa

Yamat ovat joogista elämäntapaa määritteleviä rajoitteita. Miten niitä voi soveltaa asanaharjoituksessa?

peaceJooga ei ole pelkkiä asanoita. Patanjali määrittelee Yoga-sutrassa kahdeksan joogisen elämäntavan periaatetta, jotka tunnetaan ashtangajoogana tai kahdeksanosaisena joogan polkuna.

Nämä osat ovat yamat eli rajoitukset, niyamat eli määräykset, asana eli  asento, pranayama eli hengityksenhallinta, pratyahara eli vetäytyminen, dharana eli keskittyminen, dhyana eli mietiskely sekä samadhi eli syventyminen.

Yamoja on viisi: ahimsa eli väkivallattomuus, satya eli totuudellisuus, asteya eli varastamattomuus, brahmacharya eli pidättyväisyys ja aparigraha eli omistamattomuus. Ne antavat suuntaviivat sille, miten meidän tulisi elää.

Yamat asanaharjoituksen ohjenuorina

  • Ahimsa: tee turvallinen harjoitus

Ahimsa eli väkivallattomuus on yamoista tunnetuin ja myös tärkein: muut rajoitukset edellyttävät sitä. Se tarkoittaa, että tulee pidättäytyä aihettamasta vahinkoa tekemisestä niin muille kuin itsellekin. Asanaharjoituksen kannalta väkivallattomuus tarkoittaa ensisijaisesti sitä, ettei väkisin runno itseään asanaan, johon ei ole vielä valmis tai joka ei ole itselle tarkoituksenmukainen.

  • Satya: ole rehellinen itsellesi

Satya eli totuudellisuus on tiukasti sidoksissa ahimsaan. Jotta voin tehdä joogaharjoitukseni tavalla, joka ei vahingoita itseäni mutta josta silti hyödyn, minun on tiedettävä, mistä lähteä liikkeelle. Tämä kohta on aina juuri siinä tilassa, jossa sillä hetkellä olen, ei siinä missä toivoisin olevani. Kun tunnistan kehoni todellisen tilan ja tarpeet ja teen asanaharjoituksen siltä pohjalta, saan siitä enemmän hyötyä kuin jos lähtökohtanani olisi epätosi kuvitelma.

  • Asteya: tee omaa harjoitustasi

Asanaharjoituksessa asteya eli varastamattomuus voi tarkoittaa omassa harjoituksessa ja omissa lähtökohdissa pitäytymistä. Vaikka naapurin harjoitus tuntuisi jostain syystä houkuttelevammalta kuin omani, en lähde tavoittelemaan sitä. Naapurin lähtökohdat harjoitukselle ovat todennäköisesti erilaiset kuin omani, ja siten se, mikä on hyväksi hänelle, ei välttämättä ole omaksi parhaakseni. Tämä ei kuitenkaan estä ammentamasta joogasalin inspiroivasta tunnelmasta.

  • Brahmacharya: käytä energiasi omaan harjoitukseesi

Brahmacharya tarkoittaa perinteisesti nimenomaan seksuaalista pidättyväisyyttä. Joogasalilla se voi tarkoittaa sitä ettei anna silmiensä harhailla muissa hehkeissä joogeissa. Tällöin tulee noudattaneeksi myös pratyaharaa, jossa aistit vedetään pois tavanomaisista aistikohteista, ja tehneeksi näin tilaa yhä syvenevälle keskittyneisyydelle.

  • Aparigraha

Aparigrahan eli omistamattomuuden selkein sovellus asanaharjoituksessa on se, ettei pidä ulkoisia puitteita edellytyksenä harjoitukselle. Harjoituksen voi aivan mainiosti tehdä ilman viimeisen muodin mukaisia kuviotrikoita. Harjoituksen määrässä on myös hyvä muistaa kohtuus. Vaikka suosittelen ehdottomasti säännöllistä harjoitusta, ei pelkkä tiuha harjoittelu tee kenestäkään parempaa joogia, jos harjoitus tehdään ainoastaan ulkoisena suorituksena.

Yamojen tehtävä

yoga-sutra

Tärkeää on, että Patanjali ei tarkoittanut yamoja sovellettavaksi ainoastaan asanaharjoitukseen, joka hänen järjestelmässään on hyvin pieni osa. Niitä tulee soveltaa ihan kaikkeen.

Yamat ovat rajoituksia ja näin ollen niiden noudattaminen rajoittaa elämää: jos haluan noudattaa yamoja, en voi aina toimia hetken mielijohteiden mukaan. Tämän ei kuitenkaan pitäisi muodostua rasitteeksi vaan päinvastoin edistävät keskittymistä siihen, mikä on olennaista. Näin ne auttavat elämään hyvän elämän

 

Ylin kuva: Stuart Miles / FreeDigitalPhotos.net