Yoga-nidra on joogaperinteeseen kuuluva syvän ja tietoisen rentoutumisen harjoitus, jossa ei tarvitse kuin maata mukavassa asennossa silmät kiinni ja ohjailla huomiota eri asioihin. Psykologi ja psykoterapeutti Merja Sipponen on julkaissut aiheesta suomenkielisen kirjan, ja toivon että kirjan myötä moni löytää tämän arvokkaan harjoituksen pariin (Jooga-nidra ja tietoisuuden taidot, Basam Books 2020).
Kirja on melko ohut, 136-sivuinen, ja sellaisena näppärä mukana kuljetettavaksi. Sipposella on laaja osaaminen ihmisen mielen toiminnan alalta. Kirjan parhaimmistoa onkin sen ensimmäiset kolme osaa, joissa Sipposen osaaminen pääsee loistoonsa. Ensin käydään läpi yoga-nidran ja tietoisuustaitojen pääperiaatteita. Seuraavaksi syvennytään rentoutumisen merkitykseen hyvinvoinnille. Tässä osiossa on paljon asiaa stressin vaikutuksesta ja hyvän unen osatekijöistä sekä sivuaa tietoisuustaitojen ja stressinhallinnan merkitystä muun muassa unettomuuden ja erilaisten kiputilojen hoidossa. Kirjan kolmannessa osassa pureudutaan tarkemmin itse yoga-nidraan.
Jokaista näistä osasta olisi voinut hyvin vielä laajentaa. Aiheet ovat tärkeitä ja ajankohtaisia ja Sipposen osaamisalan ytimessä. Joogan filosofiaa koskevan osuuden olisi taas aivan hyvin voinut jättää pois kokonaisuuden siitä kärsimättä. Itse asiassa kokonaisuus olisi suorastaan hyötynyt tarkemmasta aiherajauksesta.
Sipponen viittaa joogafilosofiaa käsittelevässä luvussa Patanjalin Yoga-sutraan. Hänen viitatessaan tiettyihin sutriin toisen käden lähteen kautta herättää kysymyksen, onko hän itse edes tutustunut alkuperäistekstiin, sillä toisen käden viitteen pohjalta hän kehottaa tutustumaan sutriin 1, 3 ja 8. Tämän viitteet perusteella on hyvin hankala etsiä tarkoitettuja sutria, sutriin viitattaessa kun on tapana ilmaista ensin luku ja sitten sutran numero (esim. 1.2.). Koska Yoga-sutrassa ei ole lukua kahdeksan, otaksun, että tässä on jäänyt luku merkitsemättä. Sipposen lienee kuitenkin helppo korjata tämä seuraavaan painokseen.
Myös Sipposen (s. 92) havainnollistus siitä, mitä filosofia on, on vähintäänkin hämmentävä. Virheellinen on myös Sipposen esittämä väite, jonka mukaan joogan filosofia olisi ei-dualistista. Ei-dualismi on yksi monista joogafilosofian koulukunta, ei ainut.
Tietoisuudesta kirjoittaessaan Sipponen lähtee käsittelemään aihetta hieman liian kaukaa hieman liian hatarin perustein. Descartesin käsitys tietoisuudesta ei aivan osu maaliin Sipposen lyhyessä käsittelyssä, joten senkin olisi voinut jättää pois ja käyttää tilan modernille tietoisuudentutkimukselle, joka on enemmän Sipposen omaa alaa.
Kirjan epätasaisesta annista huolimatta Sipposen ”Jooga-nidra” ansaitsee kirkkaasti paikkansa jokaisen rentoutumisesta ja pintaa syvemmälle menevästä harjoituksesta kiinnostuneen joogin kirjahyllyssä. Ennen kaikkea soisin yoga-nidran laajentavan suosiotaan harjoituksena, sillä sen hyödyt kiireisen elämänmenon lomassa ovat kiistattomat, ja on mahtavaa että Sipponen on tehnyt työtä tämän harjoituksen tekemisessä tunnetummaksi. Kirja inspiroi ja antaa työkaluja omaan yoga-nidra -harjoitukseen. Lisäksi jooganopettajat saavat kirjasta paljon. Vaikkeivät ryhtyisikään ohjaamaan varsinaisia yoga-nidra -harjoituksia, kirjasta saa hyviä vinkkejä rentoutumisen ja savasanan ohjaamiseen.
joogamattoajatelmia 