Joogamattoajatelmia haastatteli mantajoogan opettaja Meri Tiitolaa. Millaista mantrojen opiskelu on? Mikä mantroista tekee erityisiä? 

 

60F0FF6C-53C0-4156-8897-90179B3E8891
Meri Tiitola on valmistunut Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin osastolta ja opettaa sekä laulamista että joogaa. Meri on opiskellut mantrajoogaa vuodesta 2011 Radha Sundararajanin ja Menaka Desikacharin johdolla. Kuva: Li Bäckström

 

Miten löysit mantrat?
Olen jostain teini-iästä saakka ollut kiinnostunut laulamisesta ja erilaisista laulutyyleistä. Opiskellessani kansanmusiikkia Sibelius-Akatemiassa, olin yhden lukukauden vaihdossa Chennaissa, Intiassa. Halusin lähteä jonnekin kauas, jossa musiikki olisi erilaista kuin Suomessa ja Suomen lähialueilla ja Intia valikoitui vähän sattumalta. En silloin vielä harrastanut joogaa mutta opin rakastamaan monenlaista intialaista musiikkia.

Joitakin vuosia myöhemmin aloitin astangajoogan ja törmäsin mantroihin. Halusin tietää niistä lisää ja oppia lausumaan oikein yms. Kävin joillakin Janne Kontalan ja Måns Broon kursseilla kunnes löysin Krishnamacharya Yoga Mandiramin Vedic Chant -intensiivikurssin ja matkustin uudelleen Chennaihin. Mantroissa yhdistyy hyvin kiinnostukseni musiikkiin ja ihmisääneen sekä joogaan.

Miten mantrat eroavat tavanomaisista lauluista tai sanoista?
Mantroista sanotaan, että niiden avulla päästään lähemmäs todellista itseä. Mantrojen resitointi on ennen kaikkea sisäinen projekti ja sillä yritetään vähentää minä-keskeisyyttä. Minulle se on ennen kaikkea meditaatiota ja siitä on riisuttu monia musiikin elementtejä pois, jotta olisi helpompi hiljentää mieli.

Ajattelen, että musiikin keskeinen tehtävä on herättää tunne-elämyksiä ja saada ihminen vaikkapa tanssimaan tms. riippuen musiikin tyylistä. Mantrojen avulla voi taas puhdistaa itseään niin, että tunteet tulevat spontaanimmin ja musiikista voi ehkä nauttia entistä enemmän. Itselleni on ainakin käynyt näin. Luulen, että musiikin avulla on mahdollista tehdä samanlaisia asioita kuin mantroilla mutta se vaatii ainakin itseltäni vielä paljon mantrojen avulla meditoimista, jotta mieli olisi tarpeeksi kirkas.

Mikä on mantran perimmäinen tarkoitus?
Sanskritin kielinen termi mantrojen resitoinnille on ’adhyayanam’, jonka voi kääntää Liikkeeksi kohti todellista itseä. Sana mantra voidaan johtaa kahdesta sanasta ’manas’, mieli ja ’trayate’, suojella. Näin ollen mantra on se joka suojelee mieltä.

 

Mitä on veedinen resitaatio? Onko muita tapoja käyttää mantroja?
Veedalainen resitaatio on käsittääkseni maailman vanhin elossa oleva suullinen traditio. Veedalaiset mantrat ovat peräisin ajalta n. 1500-500 ekr. On olemassa myös muita mantroja, jotka ovat peräisin myöhemmältä ajalta. En tiedä onko käyttötavoissa suuria eroja. Mantroja käytetään yleisesti erilaisiin rituaaleihin tai meditaatioon ja erilaisiin joogaharjoituksiin tai sitten rukouksien tapaan.

 

Miten mantrat saa toimimaan? Voiko mantrata väärin?
Riippuu varmaan keneltä kysyy. Erityisesti veedalaisiin mantroihin liittyy lukuisia erilaisia sääntöjä liittyen mm. lausumiseen ja säveleen. Ja silloin voi tietysti tehdä virheitä.

Itse ajattelen, että keskeinen asia on oma motiivi eli miksi niitä mantroja tekee. Mantra voi toimia jos siihen liittyy oma positiivinen kokemus, vähän samaan tapaan kuin lumelääkkeetkin – mikä on mielestäni hieno osoitus ihmismielen voimasta! Nyt en puhu mistään ihmeistä vaan esimerkiksi siitä, että voi vähentää omasta mielestä negatiivisia asioita, jotka haittaavat arkielämää.

Voima mantroihin tulee osittain opettajalta, mutta eniten siitä, että sitä mantraa on tehnyt pitkän aikaa ja siihen liittyy menneisyydessä monia positiivisia kokemuksia. Se ikään kuin kasvaa korkoa ja tulee isommaksi ja voimakkaammaksi mitä pidempään se on osa elämää.

En tiedä onko tarpeen ajatella, että minun pitäisi saada mantra toimimaan. Luulen, että ne toimivat monella lailla minusta riippumatta samoin kuin musiikki. Äänen vaikutus ihmiseen on niin suuri.

 

Miten paljon resitaatiota harjoitetaan nykyään?
Intiassa niitä kuulee hyvin paljon mutta sielläkin on monia ihmisiä joita ei kiinnosta lainkaan. En tiedä onko mahdollista käydä Intiassa ja olla kuulematta mantroja. Minusta tuntuu, että ne ovat joka puolella. Joissakin joogan muodoissa mantroja käytetään paljon ja sitä kautta ne ovat länsimaisille ja suomalaisille tuttuja, mutta onhan se aika pienen piirin juttu kuitenkin.

IMG_1289
Kuva: Titta Valla

 

Miten mantroja voi käyttää?
Kuten jo edellä sanoin, itselleni keskeisin on meditaatio ja mielen rauhoittaminen ja kirkastaminen. Tykkään myös käyttää mantroja asanaharjoituksen apuna. Näihin puoliin tutustumme Naantalin kurssilla. Perinteisesti mantrat ovat olennainen osa erilaisia rituaaleja.

Miten mantroja opiskellaan?
Perinteinen tapa on se, että opettaja resitoi ja oppilas toistaa perässä. Näin olen itse opiskellut ja opiskelen edelleen. Hyvin suoraviivaista ja aika nopeaa hommaa. Opetan osittain samalla tavalla, mutta vähän hitaamin ja kertaan enemmän, jotta kaikki ehtivät oppia ja että kaikki energia ei mene jännittämiseen ja panikointiin sanskritin lausumisen takia. Minulle on tärkeää, että ihmisillä on mukavaa ja he ehtivät nauttia äänestä ja rentoutua ja myöskin kokea mantran meditatiiviset vaikutukset.

Kerro jokin omakohtainen kokemus mantrojen hoitavasta voimasta.
Minulla on monenlaisia kokemuksia. Yksi keskeinen asia, joka on vaikuttanut arkeeni on se, että kun olin resitoinut pari vuotta hyvin paljon, koin monta erilaista tilannetta, joissa huomasin etten reagoinutkaan johonkin tapahtumaan enää samalla lailla kuin ennen vaan olin rauhallinen, tai että pystyin esiintymistilanteessa siirtämään kaiken huomioni soittamiseen sen sijaan että olisin jännittänyt ja pelännyt tekeväni virheitä. Pienistä asioista voi tulla merkittäviä, jos ne tekevät arjesta helpompaa.

Onko jotain muuta mitä haluat mainita?
Ihmisääni on ihmeellinen ja että kaikkien kannattaa käyttää ääntään, oli se millainen tahansa!

Jätä kommentti