Edellisessä postauksessani kuvasin, millainen joogaharjoituksen vaikutus voi parhaimmillaan olla. Tällä kertaa lähestyn samaa asiaa teoreettisesti joogafilosofian näkökulmasta. Samalla valotan joitakin keskeisiä joogatermejä.

Prakriti ja purusha

Joogafilosofiassa ajatellaan, että maailmassa on toisaalta ainetta, prakritia, toisaalta henkiä tai sieluja, purushoita. Purushoita on siis useita, kun taas prakriti on viime kädessä yksi kokonaisuus. Prakriti on jatkuvan muutoksen alainen, kun taas purushat pysyvät muuttumattomina.

Minun kehoni on prakritia, mutta niin on myös mieleni. Kummassakin tapahtuu paljon muutoksia: kehoni liikkuu, mielialani ja ajatukseni vaihtelevat. Purusha on se joka havainnoi näitä muutoksia ja pysyy kaiken muutoksen keskellä samana.

Prana saa myös luonnon kukoistamaan.
Prana saa myös luonnon kukoistamaan.

Prana ja apana

Joogassa keskeisimmät vaikuttavat voimat ovat prana ja apana. Prana on elinvoimaa. Kun oloni on energinen ja mieleni selkeä, olen täynnä pranaa. Kun taas oloni on nuutunut, kehoa kolottaa eikä ajatus oikein kulje, prana on vähissä.

Apana tarkoittaa kaikenlaista kuonaa. Kehollamme on luontainen taipumus päästä eroon apanasta. Aineenvaihdunnan poistotuotteet kuten hiki, virtsa, uloste, hiilidioksidi ja lima ovat apanaa.

Kun kehossa on paljon apanaa, sinne ei mahdu pranaa. Apana on este pranalle. Joogaharjoituksessa poistetaan apanaa, jotta pranalle tulisi enemmän tilaa. Hengityskeskeisen joogan asiantuntija Leslie Kaminoff onkin sanonut, että terapeuttinen jooga on 99% jätteenpoistoa.

Asanoilla tilaa kehoon

Paschimottanasana
Paschimottanasana

Joogaharjoituksessa virkistämme aineenvaihduntaa eli poistamme apanaa. Kun hengitämme tietoisesti ja syvään, tankkaamme itseemme samalla pranaa. Poistamme liikkeen ja hengityksen avulla kehostamme ja mielestämme niitä asioita, jotka estävät meitä asettumasta asanoihin.

Kun teen esimerkiksi paschimottanasanaa, eteentaivutusta istuen, ei hengitykselle ole juurikaan tilaa keuhkojen etuosassa. Sen sijaan keuhkojen takaosassa, yläselkäni alueella, hengitys saa liikkua vapaasti.

Kun hengitän tässä asennossa sisään, keuhkojeni takaosa laajenee. Hengityksen paine hieroo lempeästi niitä kohtia kehossani, jotka kiristävät.

Kun hengitän ulos, kehostani poistuu apanaa. Samalla eteentaivutukseni saattaa hieman syventyä ihan itsestään. Kehooni on tullut lisää tilaa, johon nyt voin liikkua.

Kun muutaman hengityksen jälkeen nousen asennosta ja pysähdyn hetkeksi tunnustelemaan oloani, huomaan että selkäni tuntuu vetreämmältä, mieli selkeämmältä, ja minulla on taas hieman enemmän tilaa hengittää.

lootuskynttiläKeskittymällä tilaa mieleen

Patanjali määrittelee Yoga-sutrassa joogan mielen toimintojen pysäyttämiseksi. Joogan ja venyttelyn yhtenä erona on siis se, että joogassa pyrin suuntaamaan kaiken huomioni siihen mitä teen.

Suuntaamalla huomioni yhteen kohteeseen teen tilaa mieleeni. Vähitellen turhanpäiväisen sisäisen puheen määrä vähenee. Mieli rauhoittuu ja selkenee, ja olen todella läsnä siinä mitä teen.

Joogatessani siis hallitsen kehon liikkeitä ja hengitystä sekä havainnoin mielen liikkeitä. Näin tasapainotan elimistöni toimintaa. Kun elimistöni on tasapainossa, koen oloni kaikin puolin hyväksi. Tekemällä tilaa pranalle ikään kuin kiillotan linssiä, jonka läpi tarkastelen maailmaa.

Joogaharjoituksen jälkeen näen asiat selkeämmin, ja minun on helppo toimia viisaasti. Minun ei tarvitse jälkeenpäin harmitella tekojani toisin kuin silloin, kun toimin voimakkaan tunnemyrskyn vallassa.

Tällaisen toiminnan perusta on purushan syvässä viisaudessa. Tämä viisaus on meissä kaikissa koko ajan läsnä. Joogaharjoituksen avulla saamme tuotua sitä yhä enemmän esille.

Lähteitä:

Broo, Måns (suom. & toim.). Joogan filosofia.

Desikachar, T.K.V. The Heart of Yoga. Developing a Personal Practice.

Kaminoff, Leslie & Matthews, Amy. Yoga Anatomy.

OTA YHTEYTTÄ!

Herättikö artikkeli sinussa kysymyksiä tai ajatuksia, jotka haluaisit jakaa? Ota yhteyttä alla olevalla lomakkeella!

8 kommenttia artikkeliin ”Joogaharjoituksen metafysiikka, eli mitä harjoituksen aikana tapahtuu?

  1. Apanan käsite oli sinulla mennyt hieman sekaisin. Prana on elinvoimaksi ja universaaliksi energiaksi ajateltu yläkäsite. Sen alakäsitteitä ovat Prana, Apana, Samana, Vyana sekä Udana. Kaikki nämä ovat yhdessä ns Pancha Vayut: viisi ’tuulta’. Kukin vastaa energiavirrasta johonkin suuntaan kuten Apana alas ja ulos, Udana ylös ja ulos, Samana sisään ja keskelle, Vyana sivuille ja ulos, sekä Prana heliumin tavoin nostattaen mutta ei ulos kuten Udana. Apana ei ole kuonaa. Apana on energiaa, joka vastaa alas ja ulos suuntautuvasta kuonanpoistosta. Apanan vastaparina ovat Prana ja Udana esimerkiksi, ja kehon liiallinen Apana voi tehdä olon hitaaksi, liiallinen Prana taas leijuvaksi ja juurettomaksi.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s